Quantcast
Channel: Kamomillan konditoria
Viewing all 299 articles
Browse latest View live
↧

Muutin Ohioon!

July 24, 2018, 5:53 pm
$
0
0

Täällä sitä nyt ollaan, ihan oikeasti Ohiossa! Muutin tänne juuri puolisoni kanssa, ja täällä olisi tarkoitus viihtyä vähän pidempään. Pää on vielä aika pyörällä kaikesta uudesta ja erilaisesta, vaikkakin onneksi samaan aikaan kotiutuminen tänne on täydessä vauhdissa. Kevät ja alkukesäni olivat tosi kiireiset, sillä olemme valmistelleet muuttoa tänne puolison työkomennuksen vuoksi. Blogi sekä sen sometilit ovat olleet tuosta syystä tosi hiljaiset, mutta nyt herättelen niitä eloon.

Käythän tilaamassa Youtube-kanavani sekä seuraamassa minua Instagramissa ja Facebookissa! Tarkoituksenani on jakaa monenlaista sisältöä, kuvia ja videoita siitä, millaista on elää ja olla Ohiossa. Olen tietysti myös kiinnostunut kuulemaan toiveitanne siitä, millaista sisältöä minulta haluaisitte blogiin ja erityisesti blogin someihin. Amerikkalaisia leivonnaisia? Kokkailuvideoita? Tuotearvosteluita? Ravintolakokemuksia? My day -tyyppistä sisältöä? Jotain ihan muuta?

Puolisoni tuli tänne tosiaan töihin, mutta itse aion keskittyä housewife-hommeleihin. Koska minulla on nyt kaikki aika maailmassa, voin keskittyä blogiin ja sen someen ihan eri tavalla kuin pitkään aikaan. Olen siitä tosi innoissani! Vaikka nyt asunkin Amerikassa, en ole luopumassa desilitroista ja celciuksista eli blogin reseptit tulevat jatkossakin soveltumaan sellaisenaan suomalaisiin keittiöihin. Blogi tulee lisäksi pysymään leivontapainotteisena, vaikka tänne välillä kirjoittelenkin myös yleisiä kuulumisia.

Uusi koti lentokoneesta nähtynä.
Ohio on minulle luonnollisestikin vielä aika vieras paikka, vaikka olen ahkerasti etsinyt kaikenlaista tietoa niin sen historiasta, luonnosta, kaupungeista, nähtävyyksistä, ravintoloista kuin ruokakaupoistakin. Olemme Columbuksen metropolialueella, jossa väkiluku on reilusti yli miljoonan. Columbus ei kuitenkaan tunnu erityisesti suurkaupungilta: pilvenpiirtäjiä on vain ihan muutama ja täällä on paljon maaseutumaista ympäristöä. Jos joku teistä on asunut Ohiossa tai jopa Columbuksen alueella, niin kuulen mielelläni kaikenlaisia vinkkejä! Erityisesti kaikki vegaaniruokaan ja muuhun vegaanielämiseen liittyvä tieto on tervetullutta, sillä ihan perusruokakauppakäynnitkin tuntuvat vielä toistaiseksi aika jännittäviltä – onneksi ihan hyvällä tavalla kuitenkin.

Jään innolla odottamaan, mitä elämä Ohiossa tuo tullessaan. Toivottavasti seuraat mukana!
↧
Search

Mitä kuuluu Ohioon?

October 10, 2018, 7:42 am
$
0
0
Sunrise Sanctuaryn jengiä
Täällä ollaan edelleen, vaikka blogi onkin ollut vailla päivityksiä jo yli kaksi kuukautta! Syyt hiljaisuudelle piilevät viikkojen hotelliasumisessa sekä keskeneräisessä tuotekartoituksessa. Lupaan, että ihan pian tänne alkaa tulla reseptejä!

Instagram-tililläni pääsee seuraamaan helpoiten sitä, mitä täällä touhuilen, joten laitathan seurantaan: @kamomillankonditoria

Asuimme tosi monta ensimmäistä Amerikka-viikkoa hotellissa, jonka huoneessa ei tietenkään ollut uunia. Hotellihuoneen kokkailumahdollisuudet olivat muutenkin monesta syystä rajalliset, joten en hotelliaikana siksi edes miettinyt uusien reseptien kehittelyä. Tällä videolla kerron vähän hotellikokkailuista!



Kun muutimme kuukausi sitten omaan kotiin, sormeni syyhysivät leipomisesta, mutta yllättäen en ole leiponut vieläkään mitään makeaa. Sen sijaan olen kyllä opetellut hapanjuurileivontaa! Yksi syy tälle piilee siinä, että kaupoista tulee jatkuvasti ostettua makeita herkkuja, eikä niitä syödessä tule mieleen leipoa itse lisää. Toinen ja konkreettisempi syy tälle on se, että en ole vielä löytänyt hyviä ja suomalaisia tuotteita vastaavia margariineja, jauhoja ja muutamia muita raaka-aineita. Koska suurin osa lukijoistani on Suomesta, haluan varmistaa, että jakamani reseptit onnistuvat Suomesta löytyvillä ainesosilla.

Mitä teen päivät pitkät?


Kesä on jatkunut täällä edelleen, ja tälläkin viikolla lämpötilat ovat olleet kolmenkympin paikkeilla. Kävimme eilen uimassa järvessä, jonka veden lämpötila oli 23. Ilmeisesti nyt lämpötilat alkavat pudota reippaasti ja normaalimpi syyssää saapuu myös Columbukseen. Lauantaille on ennustettu kahdeksan asteen lämpötilaa, joka kuulostaa ihan kamalan kylmältä! Tähän mennessä täällä ei juuri ole tarvinnyt pitkähihaista, ulkotakista puhumattakaan, mutta ilmeisesti nyt pitää heivata hellevaatteet jemmaan.

Olen toistaiseksi ottanut elämän tosi rennosti. Päiväni kuluvat pitkälti kotia järkäten ja käsitöitä tehden sekä satunnaisen säännöllisesti urheillen. Käyn juoksemassa muutaman kilometrin lenkkejä joko kotimme lähistöllä tai juoksumatolla salilla. En ole aikaisemmin juossut juoksumatolla, mutta täällä päädyin juoksemaan myös sille, koska ulkona on toistaiseksi tosi usein ollut minulle liian kuuma juosta. Juoksumatto on myös asvalttia kivempi alusta ja tykkään myös siitä, että siinä juostessa voi vaikkapa katsella sarjoja Netflixistä.

Tämän hetken käsityöprojekti edistyy lehti ja tammenterho kerrallaan.
Olen käynyt noin kerran viikossa keskusteluryhmässä, joka on tarkoitettu henkilöille, joiden äidinkieli on muu kuin englanti. Ryhmässä pääasiassa keskustellaan eri teemoista ja lisäksi käydään läpi sanastoa. Kielioppiryhmä se ei ole, vaan enemmän käytännön kielenkäytön ryhmä. Ryhmän vetäjät ovat amerikkalaisia ja käsittääkseni kaikki ryhmän jäsenet ovat muuttaneet Amerikkaan muualta. Olen oppinut ryhmässä tosi paljon asioita eri kulttuureista, ja muun muassa siksi se on ollut tosi kiinnostavaa.

Alum Creek
Vaikka tämä paikka tuntuu olevan täynnä autoteitä ja asvalttia, on täällä tosi paljon kivoja luontokohteita. Puolisoni kanssa olemmekin käyneet kiertämässä tosi paljon erilaisia ulkoilu- ja päiväretkikohteita, kuten vesiputouksia, puistoja ja järviä. Eläimiä täällä ei näy mitenkään erityisen paljon, mutta esimerkiksi peuroja, murmeleita, kilpikonnia, oravia, pupuja, erilaisia lintuja, käärmeitä sekä yksi kojootti on tullut nähtyä. Linnuista täällä näkee vähän yllättävästi eniten haukkoja, joiden liitelyä pääsee seuraamaan lähes poikkeuksetta aina, kun menee ulos tai katsoo ulos ikkunasta.

Sulphur Spring lähellä Clevelandia
Minua on ilahduttanut se, että täällä tuntuisi olevan ihan aktiivinen vegaaniyhteisö. Marysvillessä sijaitsee eläinten turvakoti Sunrise Sanctuary, jossa kävimme tutustumassa joitakin viikkoja sitten. Täällä on järjestetty myös Vegfest sekä muita ruokatapahtumia. Täällä on myös parisenkymmentä kokonaan vegaanista ravintolaa ja kahvilaa sekä kymmeniä vegaaniystävällisiä ravintoloita lisää. Myös yksi kokonaan vegaaninen ruoka- ja sekatavarakauppa täällä on. Tällä videolla pikainen kurkistus Columbuksen Vegfest-tapahtumaan!


Tällä hetkellä minulla on vähän turhautunut olo siitä, että en ole vielä oikein keksinyt, mitä "oikeasti" haluan alkaa täällä tehdä. Isoin este tälle on se, että minulla ei ole autoa tai ajokorttia ja julkinen liikenne sekä kevyen liikenteen systeemit eivät ole täällä erityisen notkeita. Olen toki katsellut vähän erilaisia vapaaehtoisjuttuja, joita täällä voisi tehdä. Täytyy vain vähän tarkemmin suunnitella liikkumiset ja aikataulut, niin eiköhän se siitä!
↧
↧

Mantelikuppikakut

October 25, 2018, 12:40 pm
$
0
0

Ihanaa, vih-doin uusi resepti blogissa! Kun muutimme Amerikkaan heinäkuussa, asuimme monta monta viikkoa hotellissa, jolloin leipominen ei ollut mahdollista. Kun vihdoin muutimme omaan asuntoon, kesti leipomisen käynnistely edelleen turhan pitkään. Mutta täällä ollaan taas, ja ekana Amerikka-reseptinä haluan jakaa nämä ihan todella herkulliset paahdetuista manteleista leivotut kuppikakut. Jos mantelit ovat sinun juttusi, laitahan uuni päälle!

Mantelikuppikakkujen esikuvana on Whole Foodsista ostamani kuppikakku. Whole Foods on luomuun, luonnollisuuteen, lähiruokaan ja vastaaviin arvoihin keskittyvä ruoka- ja sekatavarakauppaketju, jonka valikoimissa on myös paljon vegaanisia vaihtoehtoja. Yksi Columbuksen Whole Foodseista tuntuu erityisesti erikoistuneen vegaanisiin leivonnaisiin, ja olen raahannut sieltä monena viikonloppuna keksejä, donitseja ja kuppikakkuja kotiin.

Yksi näistä leivonnaisista on jäänyt erityisesti mieleen, ja kyseessähän oli mantelikuppikakku, jonka halusin nyt kamomillankonditorioida omannäköisenäni versiona. Sekä Whole Foodsin että tämä oma kuppikakkuni ovat molemmat herkullisia, mutta Suomessa voi olla helpompi päästä käsiksi tähän itsetehtyyn itsetehden. Ehdottomasti toki suosittelen myös sitä Whole Foodsin versiota kaikille, joilla on pääsy Whole Foodsiin!



Lue tämä ennen kuin alat leipoa!
  • Tein nämä kuppikakut käyttäen paahdettuja manteleita, joista tein jauhetta tehosekoittimella ja lastuja veitsellä. Kuppikakut voi toki tehdä myös paahtamattomista manteleista, mantelilastuista tai -jauheesta, mutta se tietysti vaikuttaa siihen, miten mantelisilta nämä lopulta maistuvat. Jos sinulla on aikaa ja viitseliäisyyttä paahtaa mantelit itse, sen voi tehdä suht helposti. Laita mantelit kuivalle paistinpannulle ja paahda koko ajan sekoitellen, kunnes manteleista lähtee paahtunut mutta ei palanut tuoksu. Voit käyttää joko kuorittuja tai kuorellisia manteleita. Omasta mielestäni kuorellisista manteleista tulee kivemman näköiset koristeet.
  • Kun taikina on löysää, siitä tulee mielestäni kuohkein ja pehmein kuppikakku. Löysä taikina voi kuitenkin olla vähän hankala, jos sen paistaa pelkissä tavallisissa paperisissa muffinssivuoissa. Käytänkin kuppikakkuja paistaessa aina muffinssipeltiä muffinssivuokien kanssa. Pelti pitää kuppikakkupohjan muodossaan paistamisen aikana eli estää sen leviämisen. Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, voit käyttää kartonki-, silikoni-, folio- tai amerikanmuffinssivuokia. Jos sinulla ei ole niitäkään, laita kaksi tavallista paperivuokaa päällekkäin.

Mantelikuppikakut, 12 kpl
pohja
  • 2 1/2 dl kaura-, soija- tai muuta kasvimaitoa
  • 1/2 dl miedonmakuista öljyä (esim. tavallista rypsiöljyä)
  • 1 dl sokeria
  • 1/2 tl suolaa
  • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
  • 2 dl mantelijauhetta
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1/2 tl ruokasoodaa
kuorrute
  • 100 g mantelimassaa
  • 100 g vegaanista margariinia (esim. tummansininen Keiju)
  • 4 1/2 dl tomusokeria
  • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
  • hyppysellinen suolaa
  • 2 rkl kaura-, soija- tai muuta kasvimaitoa
koristeluun
  • n. 1 dl mantelilastuja
  • n. 2 rkl tomusokeria
  1. Jos haluat tehdä mantelijauheen ja -lastut paahdetuista manteleista (mitä suosittelen), aloita paahtamalla noin kolme desilitraa manteleita kuivalla paistinpannulla koko ajan sekoitellen. Varo, etteivät mantelit pala! Mantelit ovat valmiit, kun niistä nousee paahtunut aromi. Anna manteleiden jäähtyä. Jauha osa tehosekoittimella jauheeksi ja leikkaa loput terävällä veitsellä varovaisesti lastuiksi.
  2. Laita muffinssivuoat muffinssipellin koloihin ja laita uuni lämpiämään 190 asteeseen.
  3. Sekoita kauramaito, öljy, sokeri, suola, vaniljajauhe ja mantelijauhe. Siivilöi joukkoon vehnäjauhot, leivinjauhe sekä ruokasooda ja sekoita tasaiseksi. Jaa taikina muffinssivuokiin.
  4. Paista esilämmitetyn uunin keskitasolla 22 minuuttia tai kunnes pohjat ovat kypsät. Pohjat ovat kypsät, kun niihin työnnetty tikku tulee ulos puhtaana ja kun ne ovat vähän ruskistuneet. Anna pohjien jäähtyä hyvin ennen kuorrutusta.
  5. Valmista seuraavaksi kuorrute. Nypi mantelimassa pieniksi paloiksi. Sekoita se ja margariini tasaiseksi sähkövatkaimella. Lisää puolet tomusokerista, vaniljajauhe sekä suola ja sekoita tasaiseksi. Lisää kauramaito sekä loppu tomusokeri ja vaahdota tasaisen kuohkeaksi.
  6. Laita kuorrute pursotuspussiin, pursota jäähtyneiden pohjien päälle ja tasoita veitsellä.
  7. Pyörittele kuorrutteen reunat mantelilastuissa. Viimeistele siivilöimällä kuppikakun päälle tomusokeria.
  8. Kuppikakut voi tarjota heti, mutta parhaimmillaan ne ovat seuraavana päivänä. Säilytä valmiit kuppikakut mieluiten jääkaapissa.
Pakastaminen: Kuppikakkupohjat voi tehdä etukäteen ja pakastaa. Anna niiden sulaa parin tunnin ajan huoneenlämmössä tai vähintään neljän tunnin ajan jääkaapissa ennen kuorruttamista. Myös valmiit kuppikakut voi pakastaa, mutta niiden kuorrutteen ulkomuoto saattaa vähän kärsiä.
Gluteeniton versio: Käytä gluteenitonta kasvimaitoa ja vaihda vehnäjauhot Viljatuotteen vaaleaan jauhoseokseen, johon on sekoitettu 1/4 tl ksantaania. (Huom! En ole testannut juuri näitä kuppikakkuja gluteenittomina, mutta olen muokannut samalla kaavalla monet muut kuppikakkuni gluteenittomiksi. Oma suosikkijauhoseokseni on Viljatuotteen seos, mutta monet suosittelevat myös Semperin jauhoseosta. Sunnuntain gluteeniton vehnätärkkelyspohjainen jauhoseos sen sijaan ei todennäköisesti toimi tämäntyyppisissä leivonnaisissa. Osa gluteenittomista jauhoseoksista sisältää maitojauhetta, joten kannattaa lukea tuoteseloste.)
Soijaton versio: Käytä kasvimaitona jotain muuta kuin soijamaitoa.
↧

Buckeyes-makeiset

October 31, 2018, 3:19 pm
$
0
0

Buckeyes-makeiset ovat Ohion virallinen herkku, joten täällä asuessa niitä on vähän niin kuin pakko tehdä. Maapähkinävoin ja suklaan yhdistelmä harvoin menee pieleen, joten näistäkin tuli tottakai herkullisia mättöpampuloita. Buckeyesit ovat tosi helppoja valmistaa, joten niillä voi vaikkapa juhlistaa maailman vegaanipäivää, jota juhlitaan tänään!

Buckeye näyttää samalta kuin ohionhevoskastanjan eli ohio buckeye treen siemen, ja siitä se onkin saanut nimensä. Toisin kuin esikuvansa, nämä makeiset ovat varsin syötäviä eivätkä lainkaan myrkyllisiä.

Buckeyes-termi tulee täällä vastaan tämän tästä muissakin yhteyksissä kuin näissä makeisissa. Esimerkiksi Ohio State Universityn amerikkalaisen jalkapallon joukkue on nimeltään Ohio State Buckeyes. Olemme kerran käyneet katsomassa heidän peliään, ja se oli kyllä kaiken kaikkiaan aikas erikoinen ja mahtava kokemus.

Yliopistojalkapallo on täällä valtava juttu. NFL (eli vähän niin kuin amerikkalaisen jalkapallon NHL-liiga) on täällä tietysti iso asia, johon yliopistojoukkueistakin pyritään, mutta yliopistojoukkueet ovat tosi tärkeässä roolissa paikallisten elämässä. Buckeyesin fanikamaa myydään tosi monissa kaupoissa, ja pelipäivinä ihmiset pukeutuvat punaisiin. Jotain asiasta kertoo sekin, että Buckeyesin stadionille mahtuu yli sata tuhatta katsojaa. (Vrt. Hartwall-areenalle mahtuu 13 000, Helsingin Olympiastadionille 30 000 ja Wembleyn stadionille 90 000 henkilöä.)

Itse jalkapallon (joka sekin on varsin mielenkiintoista!) lisäksi ottelun aikana ja tauoilla tapahtui koko ajan jotain. Ehkä parasta koko ottelussa oli ehkäpä noin sadan soittajan marssibändi, joka soitti katsomossa koko ottelun ajan. Puoliajalla he esittivät tosi upean esityksen, jossa he muun muassa muodostivat auton, jota poliisiauto jahtasi ja joka lopulta hajosi. Esityksessä oli paljon tekstejä ja muita muodostelmia. Pakko päästä katsomaan lisää marssibändejä!

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta ottelussa oli se, että paikalla oli lipunnostotehtävissä parisenkymmentä sotilasta. Aina kotijoukkueen tehdessä maalin, sotilaat punnersivat niin monta kertaa kuin sillä hetkellä oli pisteitä. Koska peli päättyi 52–3, ja kerralla pisteitä tulee yleensä seitsemän, se tarkoitti sitä, että punnerruksia tuli sille ottelulle ihan valtavasti.


Mutta sitten siihen reseptiin! Koska nämä ovat melkoisen tuhteja nameja, en tehnyt kauhean valtavaa annosta. Tuplaa tai vaikka triplaa toki annos, mikäli tiedät, että et saa helposti tarpeeksesi maapähkinävoi-suklaamätöstä!

Buckeyes-makeiset, 16 kpl
  • 50 g vegaanista margariinia*
  • 2 dl sileää maapähkinävoita
  • 1/4 tl suolaa
  • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
  • n. 2 dl tomusokeria
kuorrute
  • 100 g vegaanista suklaata
  • 2 tl vegaanista margariinia
  1. Sulata margariini. Notkista maapähkinävoi. Sekoita margariini, maapähkinävoi, suola ja vaniljajauhe tasaiseksi.
  2. Lisää tomusokeri ja sekoita tasaiseksi tarvittaessa käsin. Massan on tarkoitus olla muovailuvahan paksuista eli kiinteää eli sellaista, jota voi vähän muovailla.
  3. Jaa taikina kuuteentoista yhtäsuureen osaan. Tämän voi tehdä helpoiten siten, että jaat taikinan kahtia, puolikkaat kahtia ja nämä taas kahtia, kunnes sinulla on kuusitoista taikinapalaa. Pyörittele taikinapalat palloiksi ja aseta ne leivinpaperin päälle. Laita pallot jääkaappiin jähmettymään vähintään puoleksi tunniksi.
  4. Pilko suklaa ja mittaa se margariinin kanssa mikronkestävään kulhoon. Kuumenna puolen minuutin jaksoissa ja sekoita joka välissä, kunnes suklaa on sulanut. (Voit sulattaa suklaan ja margariinin myös vesihauteessa. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja aseta sen päälle kulho, jossa suklaa ja margariini ovat. Sekoittele, kunnes molemmat ovat sulaneet.)
  5. Tökkää maapähkinävoipalloihin cocktailtikku tai haarukka ja kasta pallot suklaaseen. Älä kuitenkaan peitä niitä kokonaan suklaalla. Siirrä valmiit pallot takaisin leivinpaperille tai pieniin muffinssi- tai makeisvuokiin jähmettymään. Siisti cocktailtikun tekemä reikä.
  6. Anna jähmettyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.
  7. Säilytä valmiit buckeyesit jääkaapissa. (Jos suklaata ei temperoi, se saattaa muuttua päivien kuluessa harmaaksi ja reikäiseksi. Huomioi tämä, jos teet näitä lahjaksi tai aiot tarjota näistä vasta useamman päivän kuluttua valmistuksesta.)
Pakastaminen: Buckeyesit voi pakastaa. Anna niiden sulaa jääkaapissa vähintään kuusi tai huoneenlämmössä pari tuntia ennen tarjoilua.
*Jos et halua käyttää margariinia, voit todennäköisesti käyttää sen tilalla kookosöljyä. Se toki vaikuttaa makuun, jos käytät kookoksenmakuista öljyä neutraalinmakuisen kookosöljyn sijaan.

↧

Opas amerikkalaisten reseptien muokkaamiseen

November 2, 2018, 11:00 am
$
0
0

Amerikasta tulee tosi paljon kiinnostavia ja herkullisia reseptejä, jotka käyvät oikein hyvin myös muun maailman keittiöihin. Mutta mitenkäs kun Amerikassa mitta-astiat ja lämpötilat sekä osa raaka-aineistakin ovat ihan erilaisia kuin Suomessa? Ei hätää, sillä siitä huolimatta jenkkireseptit ovat käytettävissä myös Amerikan ulkopuolella.

Kokosin tähän kirjoitukseen vinkkejä, joiden avulla amerikkalaisten vegeleivontakirjojen ja -ruokablogien ohjeet kääntyvät metriseen järjestelmään ja lähi-Siwan valikoimiin sopiviksi!

Huom! Vaikka itse asunkin nyt Amerikassa, ei tämä opas liity omiin resepteihini. Tulen siis jatkossakin ilmoittamaan jauhojen sekä sokerien määrät desilitroina ja lämpötilat celsiuksina.


Raaka-aineet

Amerikkalaisissa resepteissä vilahtelee usein raaka-aineita, jotka eivät kuulosta lainkaan tutuilta tai joita ei sellaisenaan ole saatavilla Suomesta. Käytännössä ihan kaikki jenkkikuppikakut, -pullat ja -kastikkeet on kuitenkin mahdollista valmistaa ihan yhtä hyvinä ilman all purpose floureja ja shorteningejakin. Tässä siis muutama raaka-aine ja niiden suomalaiset vastineet. Jos listasta puuttuu jokin sinua ihmetyttänyt tuote, kerro se kommenteissa, niin selvittelen!

All purpose flour

Tämä on se amerikkalaisten perusperusjauho, jota täällä käytetään kaikenlaiseen leipomiseen. Se sisältää käytännössä aina vehnäjauhon lisäksi myös vähän ohrajauhoa sekä B-ryhmän vitamiineja ja rautaa.

Suomessa all purpose flourin sijaan voi vallan hyvin käyttää sitä meikäläisten perusjauhoa eli puolikarkeaa vehnäjauhoa. Puolikarkea vehnäjauho on se kaikkein yleisin vehnäjauho siellä jauhohyllyssä.

Vaikka puolikarkea vehnäjauho ja all purpose flour eivät sataprosenttisesti vastaakaan toisiaan, ovat ne kuitenkin ominaisuuksiltaan sen verran riittävän samanlaiset, että suurimmassa osassa leivonnaisia ei ole väliä, kumpaa jauhoa niihin käyttää. Suurin ero on mielestäni maussa, sillä ohra maistuu jauhoista ihan pikkuisen läpi – se on sitten taas maistajan mielipide, onko se hyvä vai huono asia.

Self rising flour

Tämä on vehnäjauhoa, johon on valmiiksi lisätty leivinjauhetta ja suolaa. Tätä saattaa Suomessa löytyä joistakin yksittäisistä erikoisruokakaupoista, mutta tätä voi valmistaa myös itse. Sekoita yhteen 2,4 dl vehnäjauhoja, 1 1/2 tl leivinjauhetta ja 1/4 tl suolaa.

Brown sugar

Brown sugar tarkoittaa yleisimmin fariinisokeria. Joskus reseptissä puhutaan erikseen joko vaalean ruskeasta (light brown sugar) tai tumman ruskeasta (dark brown sugar) sokerista. Näiden ero on siinä, että tummemmassa on enemmän melassia, jolloin siinä on voimakkaampi maku. Koska Suomessa on saatavilla ainoastaan yhdenlaista fariinisokeria, voi sitä käyttää kummassakin tapauksessa. Oma mielikuvani on, että Suomessa myytävä fariinisokeri on väriltään jotain amerikkalaisen vaalean ja tumman väliltä.

Brown sugar tai natural brown sugar voi joissain tapauksissa viitata myös raakaruokosokeriin, täysruokosokeriin ja muihin ruskeisiin, puhdistamattomampiin sokereihin. Näitä sokereita myydään esimerkiksi nimillä intiaanisokeri ja muscovado. Mikään ei mene todennäköisesti pahasti pieleen, jos fariinisokeria ja täysruokosokereita käyttää ristiin. Suurin ero on näiden sokereiden makumaailmassa.

Muut sokerit ja makeuttajat

granulated sugar = tavallinen sokeri, kidesokeri, taloussokeri
superfine sugar, castor sugar = hieno sokeri (tavallista sokeria hienojakoisempi sokeri)
confectioners' sugar, powdered sugar = tomusokeri
corn syrup = maissisiirappi (tätä ei useinkaan näe Suomessa myynnissä, mutta tämän voinee korvata useimmissa resepteissä esimerkiksi Dansukkerin glukoosisiirapilla)

Vanilla extract

Amerikkalaisessa leivonnassa vaniljan maku on hyvin usein peräisin vaniljauutteesta eli yleensä alkoholipohjaisesta nesteestä, johon vanilja on uutettu. Vanilla extract on monissa resepteissä lyhennetty pelkäksi vanillaksi.

Vaniljauutetta on Suomessa koko ajan saatavilla enemmän ja useammista kaupoista. Erikoisruokakauppojen lisäksi sitä voi ostaa myös isommista marketeista. Vaniljauutteen sijaan voi tietysti käyttää vaniljasokeria, -jauhetta, -tahnaa tai tietysti -tankoa. Jos vaniljan maun ei tarvitse olla täsmälleen juuri vaniljan makua vaan kopiokin kelpaa, niin myös vanilliinisokeri ja vanilja-aromi käyvät.

Vaniljauutteen tilalla käytettävien tuotteiden annostelu riippuu toki siitä, minkä vahvuinen tuote on kyseessä. Yksi teelusikallinen vaniljauutetta vastaa ehkäpä 1/4 tl vaniljajauhetta, 1 rkl vaniljasokeria, 1 tl vaniljatahnaa tai 1/2 tl vanilja-aromia.

Shortening

Shortening oli alkujaan laardia eli eläinperäistä rasvaa, mutta sitä on jo pitkään valmistettu myös kokonaan kasviperäisenä. Shorteningin taika on siinä, että se on huoneenlämmössäkin kiinteää, ja sitä käytetäänkin siksi esimerkiksi kuorrutteissa ja erilaisissa piirakka- ja murotaikinoissa. Shorteningia voi ostaa Suomessa joistakin kaupoista, kuten markettien jenkkihyllyistä tai amerikkalaisiin tuotteisiin erikoistuneista kaupoista. Ilmankin kuitenkin pärjää!

Shorteningin tilalla voi useimmissa tilanteissa käyttää margariinia. Margariiniksi kannattaa shorteningia korvaamaan valita mahdollisimman rasvainen margariini eli margariini, jossa rasvaa on vähintään 70 %. Piirakka-, bisquit- ja muihin vastaaviin taikinoihin voi olla hyvä käyttää leivontamargariineja, koska ne ovat usein jääkaappikylminä kovia toisin kuin vaikkapa klassikkosuositukseni tummansininen Keiju. Makunsa puolesta tosin suosittelen ennemmin Keijua kuin leivontamargariineja.

Margariinin sijaan shorteningin voi korvata myös kookosrasvalla tai kookosöljyllä. Huomioi kuitenkin, että jos käytät kylmäpuristettua kookosöljyä, sen maku saattaa tulla leivonnaisesta läpi.

Öljyt

canola oil = rapsiöljy (voi korvata rypsiöljyllä tai millä tahansa neutraalinmakuisella öljyllä)
vegetable oil = sekoitus eri kasviöljyjä (tätä myydään Suomessa ehkä vain aasialaisissa kaupoissa, mutta sen voi korvata millä vain neutraalinmakuisella öljyllä)
refined coconut oil = neutraalinmakuinen kookosöljy (esim. Urtekramin valikoimissa on tällainen)

Bittersweet & semisweet chocolate chips

Nämä ovat tietysti suklaahippuja tai -nappeja. Ne eroavat suklaalevysuklaasta siten, että niiden kaakaovoipitoisuus on pienempi, mikä auttaa niitä pitämään muotonsa vaikkapa keksin seassa paremmin. Hippujen sijaan on maun puolesta täysin ok käyttää myös suklaalevysuklaata, vaikka se saattaa paistettaessa levitä toisin kuin hiput.

Semisweet ja bittersweet suklaat sisältävät vähintään 35 % kaakaoainesosia, mutta yleisimmin niissä kaakaopitoisuus on yli 50 %. Kaakaopitoisuus vaikuttaa tietenkin suklaan makuun, joten suklaa kannattaa valita sen perusteella, mikä itselle maistuu sopivalta.

Vegaanisia suklaahippuja voi ostaa Suomessa ainakin Punnitse & säästä -liikkeistä (ja ehkä joistakin It's pure -liikkeistä?), ja myös Pirkalla on vegaanisia tummasuklaahippuja leipomiseen. Muita vegaanisia suklaita on listattu Vegaanituotteet-sivulle.

Dutch-prosessed cocoa power

Tämä on kaakaojauhetta, jonka valmistusprosessi eroaa jonkin verran ns. tavallisesta kaakaojauheesta. Prosessissa käytetään hyväksi alkalointia, joka tekee kaakaojauheen väristä tummempaa ja mausta vähemmän kitkerää. Omasta mielestäni tällainen kaakaojauhe on selvästi parempaa ja täyteläisempää kuin muut kaakaojauheet. Suomessa myytävistä kaakaojauheista ainakin Green & Blacks -sarjan kaakaojauhe on valmistettu Dutch-menetelmällä.

Tavallinen ja Dutch-prosessed kaakao eroavat happamuudeltaan sen verran, että esimerkiksi nostatusaineiden määrä on teoriassa näiden kahden kohdalla vähän erilainen. Käytännössä ero on kotileipurille täysin merkityksetön. Toisin sanoen voit käyttää mitä vain kaakaojauhetta ja leivonnainen ei mene siksi pilalle. Makuun kaakaovalinta tietysti vaikuttaa.

Active dry yeast & Instant yeast

Nämä ovat molemmat kuivahiivaa. Active dry yeast kehotetaan herättämään muutamien minuuttien ajan lämpimässä vedessä sokerin kera, kunnes se kuplii. Instant yeast ei puolestaan vaadi herättelyä, vaan sen avulla voi leipomisessa edetä heti. Mielikuvani onkin, että suomalainen kuivahiiva on käyttöohjeensa perusteella samaa tavaraa kuin instant yeast.

Olen aika varma, että amerikkalaisen reseptin kuivahiivan voi korvata suomalaisella kuivahiivalla ilman, että ohjetta tarvitsee sen kummemmin muuttaa. Se toki pitää ottaa huomioon, että kuivahiivapussin annoskoko on täällä eri kuin Suomessa. Yksittäisissä pusseissa kuivahiivaa on Amerikassa 7 grammaa, kun Suomessa pussin koko on 11 g.

Suomessa yksi pussi kuivahiivaa vastaa 25 grammaa tuorehiivaa. Tästä voi laskea, että yksi pussi amerikkalaista kuivahiivaa vastaa noin 16 grammaa tuorehiivaa.

Kuivahiivaa annostellaan amerikkalaisissa resepteissä usein tilavuuden eikä painon mukaan. Yksi kuivahiivapussi sisältää täällä noin 2 1/4 tl kuivahiivaa. Kuivahiivaa myydään täällä myös isommissa pakkauksissa.

En ole törmännyt Amerikassa vielä kertaakaan tuorehiivaan, enkä tiedä, mistä sitä edes lähtisin etsimään. Tuorehiiva on englanniksi yeast cake eli jos jossain reseptissä käytetään "hiivakakkua", niin silloin sen voi todennäköisesti korvata suoraan perustuorehiivalla.

Egg replacerit ja muut kananmunankorvaustuotteet

Egg replacerin eli kananmunankorvikkeen suomalaistaminen riippuu tietysti siitä, mitä sillä on tarkoitettu alkuperäisessä reseptissä. Joskus resepti antaa ymmärtää, että ihan mikä tahansa tunnettu kananmunankorvikeklassikko käy, ja tällöin yleensä tarkoitetaan esimerkiksi omenasosetta, vanhaa kunnon pellavansiemenlimaa tai teollisia kananmunankorvikkeita. Minulla on täällä blogissa kattava listaus siitä, miten ja millä kananmunat voi korvata leivonnassa ja ruoanlaitossa, joten suosittelen pulmatilanteessa kääntymään tämän oppaan puoleen.

Jos reseptissä on käsketty käyttää esimerkiksi Ener-G Egg Replaceria, sen voi vaihtaa vähän vastaavaan tuotteeseen eli Orgran Egg Replaceriin, jota voi Suomessa ostaa marketeista ja erikoisruokakaupoista. Amerikassa on myös muita jauhemaisia kananmunankorvikkeita, kuten Neat, joka on valmistettu kikhernejauhoista ja chiansiemenistä. Näiden kohdalla kannattaa aina vähän googlailla ja selvittää, mistä raaka-aineista tuotteet on valmistettu ja sitten päätellä, mikä vaihtoehto toimisi niiden tilalla.

Amerikassa on myös joitakin sellaisia vegemunatuotteita, joille ei ole Suomessa joko minkäänlaista suoraa vastinetta tai joita saa Suomessa vain vähän satunnaisesti yksittäisistä kaupoista, kuten Vegekaupasta. Kyseessä ovat esimerkiksi Follow Your Heartin VeganEgg-jauhe tai Just Egg -niminen vegaaninen pullokananmuna. Näistäkin tuotteista varovasti sanon, että vähän reseptistä riippuen nämä voi todennäköisesti korvata muilla tuotteilla. Tässä uusiksi linkki kananmunankorvausoppaaseeni. Minulta voi myös aina kysyä neuvoa, jos jokin tietty resepti mietityttää!

Coffee creamer

Olen joskus törmännyt jäätelöresepteissä coffee creamereihin ja vasta Amerikkaan muutettuani päässyt tutustumaan niihin livenä. Coffee creamer on nimensäkin mukaisesti kahvia varten tarkoitettua kermaa, jota täällä myydään jopa kymmeninä eri laatuina myös vegaanisena. Vegaaniset coffee creamerit ovat useimmiten soija-, manteli- tai kookospohjaisia kermoja, joiden makeus lähentelee siirapin makeutta. Täydellistä kahviin siis!

Olen tehnyt Suomessa coffee creameria vaativia reseptejä onnistuneesti esimerkiksi Alpron vispillä, mutta myös muut nestemäiset* vegekermat, kuten maustamattomat ruokakermat, varmasti käyvät. Koska ne ovat huomattavasti amerikkalaisserkkujaan vähemmän makeita, voi olla, että reseptiin joutuu vähän lisäämään makeutusta. Koska puolestaan amerikkalaisreseptit ovat usein hyvin makeita, niin lisämakeuden voi Suomi-versiossa todennäköisesti myös unohtaa. (*Nestemäiset siksi, että kaikki kasviperäiset vispit eivät ole purkissa nestemäisiä vaan kiinteitä, eivätkä ne kaikki kauheasti diggaile kuumentamista. Eli kannattaa vähän reseptin mukaan arvailla, käykö esim. Plantin vispi reseptiin coffee creamerin tilalle vai ei.)


Mittayksiköt

Amerikka on yksi niistä harvoista maista maailmassa, jossa ei ole laajasti käytössä kansainvälinen yksikköjärjestelmä SI eli kansankielellä metrinen järjestelmä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että täällä tilavuus mitataan kupeissa, pinteissä ja gallonissa, paino paunoissa ja unsseissa sekä pituudet maileissa, jaardeissa, tuumissa ja jaloissa. Käytännössä lähes kaikki arjen kannalta oleelliset mittayksiköt ovat täällä toiset kuin mihin vaikkapa Suomessa ollaan totuttu.

Tilavuuksien ja painojen muuntaminen desilitroiksi ja grammoiksi on onneksi suht yksinkertaista, joten amerikkalaisen reseptin muuntaminen metriseen järjestelmään onnistuu usein laskimella tai ihan päässälaskunakin. Netistä ja puhelinsovelluksista voi etsiä muuntolaskureita, ja esimerkiksi oman puhelimeni laskimessa on sellainen valmiina.

Tilavuus


Tilavuudet ilmoitetaan Amerikassa usein kuppeina. Kupin englanninkielinen nimi on cup ja lyhenne c. Virallisesti yksi kuppi on n. 2,38 desilitraa, mutta on useimmiten ihan turvallista pyöristää se 2,4 desilitraan.

Jos leivot ja kokkaat paljon, voi olla helpointa ostaa kuppimitat. Tällöin voi jättää päässälaskut ja konvertointityökalut väliin ja vain mittailla menemään. Kuppimittoja myydään useissa sellaisissa kaupoissa, joiden valikoimissa on leivontatarvikkeita. Kannattaa myös tarkistaa omat mitta-astiat ennen kuppikaupoille lähtemistä, sillä osa mitta-astioista näyttää tilavuuden sekä desilitroina että kuppeina.
Vinkki: Vanhoissa suomalaisissa resepteissä voi toisinaan nähdä mittayksikkönä kupin, mutta tällöin sen tilavuus vastaa noin 1,25 dl eli pientä kahvikuppia. Myös englantilaisten reseptien kuppi eroaa amerikkalaisista kupeista ja on 2,48 dl.

Tilavuudet desilitroina

1 cup (c) = 2,4 dl
1/2 cup = 1,2 dl
1/3 cup = 0,8 dl
1/4 cup = 0,6 dl
1/8 cup = 0,3 dl

Ruokalusikka (tablespoon, tbsp) ja teelusikka (teaspoon, tsp) ovat Amerikassa samankokoiset kuin Suomessa. Virallisesti ruokalusikka on tilavuudeltaan 15 ml ja teelusikka 5 ml.

Kuppien lisäksi tilavuutta voidaan mitata myös nesteunsseina [ei virallinen suomennos] (fluid ounce, fl, 0,3 dl), pinteillä (pint, pt), varttigallonilla (quart, qt) ja gallonilla (gallon, gal). Fluid ouncea lukuun ottamatta näitä näkee resepteissä harvemmin. Erityisen hauskoja nämä ovat siksi, että niiden tilavuus riippuu siitä, mitataanko niillä nestettä vai kiinteää ainetta. Silläkin on tietysti merkitystä, ovatko kyseessä amerikkalaiset vai englantilaiset unssit ja gallonat. Koska näitä mittayksiköitä käytetään resepteissä harvemmin ja niiden muuntaminen on edellämainituista syistä johtuen vähän hankalaa, jätän niiden arvot tästä tekstistä pois.

Paino


Paino ilmoitetaan Amerikassa useimmiten unsseina tai paunoina. Unssi on englanniksi ounce ja sen lyhenne oz ja pauna puolestaan pound ja sen lyhenne lb. Paunan lyhenne tulee latinan kielen sanoista lībra pondō, naulan painoinen.

Digitaalisissa keittiövaaoissa voi usein valita, näyttääkö vaaka painon grammoina vai unsseina. Tätä kannattaakin tietysti hyödyntää, jos ei ole kiinnostusta laskea kertotaulua.

Painot grammoina

1 ounce (oz) = 28,35 g
1 pound (lb) = 454 g

Käytössä on myös tonni (ton), joka vastaa kahta tuhatta paunaa eli n. 907 kilogrammaa, mutta en ole itse syystä tai toisesta törmännyt tähän resepteissä.

Pituus


Resepteissä voi joskus tulla vastaan myös pituusmittoja, jos esimerkiksi kerrotaan, miten paksuksi kerrokseksi taikina pitää kaulita tai miten iso väli leivonnaisten väliin pitää jättää paistettaessa. Käytännössä resepteissä puhutaankin tuumista.

Tuumat sentteinä

1 inch (in tai ") = 2,54 cm
1/2 inch = 1,27 cm
1/3 inch = 0,84 cm
1/4 inch = 0,64 cm

Muita amerikkalaisia pituusmittoja ovat jalka eli foot (ft, 30,48 cm), jaardi eli yard (yd, 91,44 cm eli 3 feet) ja maili eli mile (mi tai m, 1,6 km).

Lämpötila


Amerikassa lämpötila ilmoitetaan Fahrenheit-asteikolla. Sen muuntaminen celsiuksiksi on peruspäässälaskua mutkikkaampaa, sillä sen laskukaava on seuraavanlainen: °C=(°F-32)/1,8. Juuh. Eli jos lämpötila on fahrenheiteina 80, siitä pitää vähentää ensin 32. Saatu tulos eli 48 pitää jakaa 1,8. Laskimeni kertoo, että tulos on 26,7 °C.

Useimmissa resepteissä ei kerrota, millä asteikoilla lämpötilat on ilmoitettu. Aina silloin tällöin tuleekin vastaan tilanteita, joissa Suomi-uuni on kuumennettu amerikkalaisen reseptin ilmoittamaan lämpötilaan. Siinä eivät kikherneliemimarengit onnistu, jos niitä yrittää paistaa yli kahdessasadassa celsiuksessa. Voi myös olla, että kuppikakut kärventyvät sinällään ihan kauniin mustiksi, jos niitä kypsentää lähes neljässä sadassa asteessa. Kannattaa siis olla tarkkana!

Fahrenheitit celsiuksina

210 °F = 100 °C
300 °F = 150 °C
345 °F = 175 °C
375 °F = 190 °C
390 °F = 200 °C
410 °F = 210 °C
435 °F = 225 °C
480 °F = 250 °C
↧
↧

Keksipullat

November 7, 2018, 6:00 pm
$
0
0

Onko se keksi, joka onkin pulla vai pulla, joka onkin keksi? Sen voit päättää itse! Kyseessä ovat pullat – tai keksit – jotka ovat paksuudeltaan kuin keksejä ja joissa pullataikinan sisälle on leivottu kanelikeksitaikinaa. Näitä veikeyksiä voi leipoa vaikkapa ensi sunnuntaina, jolloin vietetään isänpäivää.

Jos tykkäät kardemummasta pullassa, voit lisätä sitä taikinaan! Itseltäni se jäi pois taikinasta, koska onnistuin löytämään lähikaupan hyllystä ainoastaan ihan kamalan kallista kardemummaa, jota en sitten raaskinut ostaa. Täällä mausteet ovat muutenkin yllättävän kalliita Suomen hintatasoon verrattuna. Maustepurkit maksavat lähes poikkeuksetta yli viisi dollaria kappale. Oma maustekaappini onkin täällä huomattavasti Suomen maustekaappia vajaampi, sillä ostan mausteita lähinnä silloin, kun niitä sattuu olemaan alennuksessa.

Suomen hintoihin verrattuna myös monet muut vähän yllättävätkin tuotteet ovat täällä kalliita. Esimerkiksi perunoiden, jauhojen, leivän, sipsien ja säilykepapujen hinnat saavat täällä usein kulmat hieman nousemaan. Limsaa täällä sen sijaan saa halvalla: ei ole mitenkään erikoista, että limsaa myydään tarjouksessa alle viidellätoista sentillä tölkki. Kyseessä eivät edes ole ns. halpislimsat, vaan ihan niitä maailmankuuluja brändejä voi useimmiten ostaa ihan todella halvalla.

Keksipullat, 20 kpl
pullataikina
  • 1 1/4 dl kaura-, soija- tai muuta kasvimaitoa
  • 1/4 pala tuorehiivaa (tai 1/2 pussia kuivahiivaa)
  • 1/3 dl sokeria
  • n. 4 dl vehnäjauhoja
  • 1/2 tl suolaa
  • 50 g vegaanista margariinia (esim. tummansininen Keiju)
keksitaikina
  • 100 g vegaanista margariinia
  • 1 1/2 dl fariinisokeria
  • 2 tl kanelia
  • 1/4 tl suolaa
  • 2 dl vehnäjauhoja
tomusokerikuorrute
  • 4 tl vettä
  • n. 1 1/2 dl tomusokeria
  1. Tee ensin pullataikina. Lämmitä kauramaito kädenlämpöiseksi ja liota siihen hiiva. (Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä kauramaito 42-asteiseksi. Voit lisätä kuivahiivan joko suoraan nesteeseen tai ensin pieneen määrään jauhoja.) Lisää sokeri ja puolet vehnäjauhoista ja sekoita tasaiseksi. Jatka sekoittamista käsillä vaivaten. Lisää suola, pehmeä margariini ja niin paljon vehnäjauhoja, että saat kiinteää ja kimmoisaa taikinaa, joka ei enää tartu käsiin. Peitä taikina liinalla ja anna sen kohota lämpimässä paikassa puolisen tuntia.
  2. Valmista keksitaikina sekoittamalla margariini, fariinisokeri, kaneli ja suola haarukalla. Sekoita joukkoon vielä vehnäjauhot tarvittaessa käsin.
  3. Kaulitse pullataikina n. 25 x 30 -senttiseksi ja puolen sentin paksuiseksi levyksi. Murustele ja painele keksitaikina mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi levyn päälle. Ei haittaa, vaikka keksitaikinakerrokseen jäisi vähän reikiä. 
  4. Rullaa levy napakaksi rullaksi ja nipistele saumakohta hyvin kiinni. Leikkaa rulla kahteenkymmeneen puolentoista sentin paksuiseen palaan. Aseta palat leivinpaperin päälle uunipellille ja tarvittaessa muotoile ne pyöreämmiksi. Peitä keksipullaraakileet liinalla ja anna vielä kohota puolisen tuntia. 
  5. Paista keksipullia 225-asteisen uunin keksitasolla n. 12 minuuttia tai kunnes keksipullat ovat saaneet kauniin ruskean sävyn.
  6. Tee lopuksi tomusokerikuorrute sekoittamalla veden sekaan niin paljon tomusokeria, että saat valutettavat mutta ei liian valuvan tahnan. Lisää siis tarvittaessa tomusokerin määrä, jos tahna on liian lirua. Jos tahnasta tulee liian paksua, lisää vettä muutama tippa kerrallaan. Valuta kuorrute jäähtyneiden keksipullien pinnalle ohuina nauhoina.
  7. Tarjoile heti ja syö mieluiten parin päivän sisällä. Säilytä esimerkiksi paperipussissa, joka on kääritty löyhästi keittiöpyyhkeeseen.
Pakastaminen: Keksipullat voi pakastaa. Sulata noin tunnin ajan huoneenlämmössä tai muutaman tunnin ajan jääkaapissa.
↧

Pähkinä-rusinakeksit ja pupukuulumisia

November 14, 2018, 5:53 pm
$
0
0

Rusinat! Nuo aliarvostetut ruskeat pallerot sopivat tosi hyvin kekseihin kauran ja saksanpähkinöiden rinnalle. Suosittelen kuitenkin kertomaan näiden keksien syöjille, että kyseessä ovat rusinakeksit suklaahippukeksien sijaan, jotta kenellekään ei tule paha mieli.

Jos et voi sietää ajatusta rusinakekseistä, on tässä muutama suklaakeksiresepti lohdutukseksi:

Ennen kuin mennään reseptiin, niin haluan kertoa, että olen käynyt pari kertaa paikallisessa rescuepuputalossa eli Ohio House Rabbit Rescuessa sosiaalistamassa kotia etsiviä pupuja. Talossa asuu muutamia kymmeniä pupuja, joista osa on ollut siellä vuosia ja osa onneksi vähemmän aikaa. Koska osa pupuista on arkoja, käyvät vapaaehtoiset sosiaalistamassa pupuja eli istuskelemassa niiden häkeissä ja juttelemassa niille. Jos puput antavat niin tehdä, niin pupuja myös silitellään, jotta ne tottuvat ihmisen kosketukseen ja käsittelyyn. Puput, jotka ovat ihmisten suhteen uteliaita ja rohkeita, löytävät arkoja pupuja helpommin kodin, joten sosiaalistaminen on pupujen tulevaisuuden kannalta tärkeä juttu.


Kuvassa on Evelyn-pupu, joka on odottanut omaa kotia kolme vuotta! Evelynissä ei ole mitään vikaa, mutta jostain syystä kukaan ei ole halunnut sitä. Todennäköisin syy on se, että Evelyn on musta eli sen kasvonpiirteet eivät tule niin hyvin esiin kuin vaaleammilla pupuilla, jolloin se ei herätä ihmisissä niin paljon kivoja tunteita. On tosi kurjaa, että tuollaisilla asioilla on merkitystä. Toivon kovasti, että Evelynillä kävisi tuuri ja juuri sille oikea ihminen sen tuolta bongaisi.

Jos pupujutut kiinnostavat, niin kannattaa laittaa minun Instagram-tilini seurantaan, sillä lisäilen sinne tarinoiden puolelle myös pupukuvia ja -videoita, kun käyn pupuja moikkailemassa.


Sitten keksien kimppuun!

Pähkinä-rusinakeksit, 16 kpl
  • 100 g vegaanista margariinia (suosittelen tummansinistä Keijua)
  • 1 1/2 dl fariinisokeria
  • 1/4 tl suolaa
  • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
  • 1/2 tl ruokasoodaa
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 1/2 dl kaurahiutaleita
  • 1 dl rusinoita
  • 1 dl saksanpähkinämurskaa
  • 1 rkl vettä
  1. Levitä leivinpaperi uunipellille. Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen.
  2. Sekoita margariini, fariinisokeri, suola ja vaniljajauhe haarukalla tasaiseksi. Lisää siivilöity ruokasooda sekä vehnäjauho ja sekoita tasaiseksi tarvittaessa käsin. Lisää seuraavaksi kaurahiutaleet, rusinat ja pähkinämurska ja sekoita käsin tasaiseksi. Lisää vielä vesi ja sekoita tasaiseksi käsin. Taikinan on tarkoitus olla sen verran kiinteää, että sitä saa muotoiltua. Lisää tarvittaessa tilkka vettä, jos taikina on liian kuivaa tai pieni määrä jauhoja, jos taikina on liian löysää.
  3. Jaa taikina kuuteentoista yhtä suureen osaan. Tämä käy helpoiten siten, että jaat taikinan ensin kahtia, puolikkaat kahtia ja saadut taikinapalat vielä kahdesti kahtia. Muotoile taikina joko palloiksi tai noin sentin paksuisiksi ja halkaisijaltaan noin kuusisenttisiksi kekseiksi. Palloina paistetut keksit leviävät vähän paistamisen aikana, mutta jäävät sisältä pehmeiksi ja meheviksi. Litteinä paistetut keksit puolestaan paistuvat rapeiksi. Aseta taikinapalat uunipellille joka tapauksessa siten, että niillä on hyvin tilaa levitä.
  4. Paista esilämmitetyn uunin keskitasolla noin 14 minuuttia tai kunnes keksien reunat ovat saaneet kauniin ruskean sävyn. Anna keksien jäähtyä leivinpaperin päällä kymmenen minuuttia ennen niiden siirtämistä, sillä ne ovat vastapaistettuina todella pehmeitä. Ne kuitenkin jähmettyvät jäähtyessään. Jos keksit ovat uunissa saaneet liikaa väriä, siirrä leivinpaperi pois kuumalta uunipelliltä, jotta keksit eivät jatka paistumista.
  5. Säilytä valmiit keksit ilmatiiviisti mieluiten jääkaapissa.
Pakastaminen: Keksit voi pakastaa joko valmiina tai taikinana. Jos pakastat taikinan, anna sen sulaa hitaasti jääkaapissa vähintään kuuden tunnin ajan ennen paistamista. Voit muotoilla keksit ennen pakastamista, jolloin ne sulavat nopeammin paistokuntoon.

Kerralla voi paistaa kahdenlaisia keksejä: rapeita littanoita ja sisältä pehmeämpiä palloja.
↧

Suolakaramellikeksit

November 20, 2018, 8:00 pm
$
0
0

Suolakaramellitäytteiset keksit suklaakuorrutteella? Kyllä kiitos! Näiden keksien pohja on ihanasti rapea, ja siihen painetaan heti paistamisen jälkeen kolo. Kolo puolestaan täytetään helposti valmistuvalla karamellikastikkeella. Lopuksi keksi viimeistellään sulatetulla suklaalla ja pistellään poskeen, mums mums.

Kirjoittamassani Tuulispään leivontakirjassa ja myös täällä blogissa on julkaistu aiemmin karamellikastikkeen ohje, joka on tosi hyvää ja helppoa tehdä. Halusin kuitenkin testata samaa kastiketta vähän eri tavalla tehtynä. Alkuperäisessä ohjeessa sulatetaan ensin sokeri pelkästään, jolloin sokeri saa kivan paahtuneen aromin. Sokerin sulattamiseen liittyy kuitenkin aina se pieni vaara, että sokeri kärähtää liikaa, joten tämä uusi resepti soveltuu erityisesti heille, jotka vaikkapa jännittävät sulan sokerin kanssa touhuamista. Tämän kastikkeen maku on tietysti vähän erilainen, koska sokeria ei lainkaan paahdeta, mutta silti oikein hyvä. Uudistettu suolakaramellikastikkeen ohje on kirjoitettu keksireseptin yhteyteen, joten rullailemalla alaspäin pääset sen luokse.


Ennen reseptiä haluan kertoa muutaman jutun kiitospäivästä ja kalkkunoista. Amerikassa vietetään kiitospäivää nyt torstaina. Me emme sitä mitenkään juhli sen kummemmin. Aion tehdä jotain hyvää ruokaa ja nauttia siitä, että viikonloppu onkin tällä viikolla neljän päivän mittainen. Kiitospäivä on monille amerikkalaisille todella tärkeä juhla, ja ensimmäisen kiitospäivän tarina on kirjoista, elokuvista ja TV-sarjoista tuttu myös monille muillekin kuin vain amerikkalaisille. Ongelmallisen siitä tekee se, jos tarinaa kerrotaan kaunisteltuna versiona, jossa jätetään Amerikan alkuperäisväestön kokemukset ja pitkä ajanjakso historiaa huomiotta. Esimerkiksi Huffington Post on kirjoittanut aiheesta pari vuotta sitten ihan hyvän artikkelin. Suosittelen tutustumaan!

Sunnuntaina Sunrise Sanctuarylla eli marysvillelaisella eläinten turvakodilla vietettiin kiitospäiväjuhlia kalkkunoiden kunniaksi. Tapahtumassa pääsi moikkaamaan turvakodin asukkaita, osallistumaan hiljaiseen huutokauppaan ja maistelemaan neljän eri ravintolan kokkaamia chiliannoksia. Vierailijoita pyydettiin tuomaan mukanaan jälkiruoka, ja itse päädyinkin leipomaan juuri näitä tämän kirjoituksen keksejä muiden maisteltavaksi. Oli ihan kiva tapahtuma, vaikka sää ja maa olivat aika märkiä. Onneksi oli kumisaappaat pakattuna mukaan muuttokuormaan Suomesta!


En ole elämässäni juurikaan tavannut kalkkunoita saatika viettänyt niiden kanssa aikaa. Tämä oli vasta kolmas kerta, kun ylipäätään näen kalkkunoita läheltä. Ne ovat tosi isoja ja kauhean hellyyttäviä. Niillä on todella erikoiset kasvot ja mielenkiintoinen tapa äännellä. Jo lyhyen ajan kuluessa niistä näkee, kuinka ne jokainen ovat ihan omia persooniaan. Tuntuu kurjalta, että näitä tyyppejä jalostetaan valtaviksi ja kasvatetaan ruoaksi, koska niissä olisi valtavasti potentiaalia elää ikioma elämä omalla tavalla.

Yksistään kiitospäivän vuoksi Amerikassa tapetaan yli 40 miljoonaa kalkkunaa. Suomessa kalkkunoita tapetaan vuosittain 800 000, mikä sekin on ihan uskomaton lukumäärä. Joitakin hyviä uutisia Amerikasta kuuluu kalkkunoihin liittyen: kalkkunan korvaavia vegepaisteja myydään ennätysmääriä! Se ei välttämättä vielä näy kalkkunatilastoissa, mutta toivottavasti se tulevaisuudessa parantaa myös kalkkunoiden asemaa.


Tässä vihdoin keksiresepti! Ohjeessa on muutama erillinen vaihe, mutta siitä huolimatta näiden keksien leipominen ei ole mitenkään kauhean vaikeaa.

Lue tämä ennen kuin alat leipoa:
  • Jos sinulla ei ole omenasosetta tai et halua ostaa sitä näitä keksejä varten, onnistuvat nämä todennäköisesti oikein hyvin myös vaihtamalla omenasose ruokalusikalliseen vettä. Omenasose tekee keksien sisuksista aavistuksen pehmeämpiä, joten siksi valikoin sen keksien ainesosaksi.
  • Suosittelen, että valmistat kastikkeen ennen keksien paistamista. Jos teet kuitenkin keksit ensin, anna kastikkeen jäähtyä niin kauan, että se ei enää ole kauhean valuvaa. Itselläni tähän meni noin viisitoista minuuttia, mutta aikaa voi kulua myös kauemmin.
  • Jos suolakaramellissa suola kuulostaa sinusta huonolta idealta, niin voit toki tehdä karamellin myös vähemmän suolaisena versiona. Suosittelen ehdottomasti kuitenkin laittamaan suolaa vähintään hyppysellisen eli määrän, joka mahtuu peukalon ja etusormen väliin, sillä se korostaa kastikkeen makeutta juuri sopivasti.
  • Kookosmaidon tilalla voit käyttää kastikkeessa maustamatonta kaurakermaa (ruokakermatyyppistä), soijakermaa (joko ruokakermatyyppistä tai vispiä) tai mahdollisesti jopa ihan mitä vain kasvimaitoa.
  • Margariinin tilalla voit käyttää kastikkeessa myös desilitran neutraalinmakuista tai kylmäpuristettua kookosöljyä. Kylmäpuristettu kookosöljy tekee kastikkeesta voimakkaasti kookoksen makuista.
  • Suosittelen kastikkeen valmistamiseen ensisijaisesti tummansinistä Keijua tai jotain muuta sellaista margariinia, joka maistuu omaan suuhusi sellaisenaan hyvältä ja jossa on rasvaa vähintään 60 %. Leivontamargariinit eivät yleensä maistu muulta kuin kitalakirasvalta.

    Suolakaramellikastike , n. 2 1/2 dl

    • 100 g vegaanista margariinia (suosittelen tummansinistä Keijua)
    • 2 dl sokeria
    • 1/2 dl kookosmaitoa
    • 1/2–3/4 tl suolaa
    1. Mittaa margariini sekä sokeri kattilaan ja käännä levy päälle. Kuumenna koko ajan sekoitellen, kunnes margariini on sulanut ja sokeri hyvin liuennut. Vähennä lämpö puoleen ja jatka kuumentamista vielä kolme minuuttia.
    2. Sekoita joukkoon kookosmaito ja jatka keittämistä kaksi minuuttia.
    3. Mausta lopuksi suolalla. Lisää ensin puoli teelusikallista suolaa ja maista varoen (älä polta kieltä, sillä seos on tosi kuumaa!!). Lisää suolan määrää, jos kastike ei ole vielä riittävän suolaista omaan makuusi.
    4. Anna kastikkeen jäähtyä hyvin sitä välillä sekoittaen. Säilytä valmis kastike jääkaapissa ja käytä viikon sisällä. Jos kastike erottuu tai kovettuu liikaa, kuumenna sitä kymmenen sekunnin erissä mikrossa välillä sekoittaen, kunnes se on jälleen tasaista.
    Pakastaminen: Kastikkeen voi pakastaa. Se ei jäädy kovaksi, vaan on pehmeää myös jäisenä. Sulata hitaasti jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Jos sinun on pakko sulattaa kastike mikrossa, tee se kymmenen sekunnin jaksoissa välillä sekoittaen.

    Suolakaramellikeksit, 32 kpl

    keksitaikina
    • 100 g vegaanista margariinia (suosittelen tummansinistä Keijua)
    • 1 dl sokeria
    • 1/2 dl omenasosetta
    • 1/4 tl suolaa
    • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
    • 1/2 tl ruokasoodaa
    • 4 dl vehnäjauhoja
    lisäksi
    1. Levitä leivinpaperit kahdelle uunipellille. Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen.
    2. Sekoita pehmeä margariini, sokeri, omenasose, suola ja vanilja haarukalla tasaiseksi. Seos voi näyttää vähän juoksettuneelta, mutta se ei haittaa.
    3. Siivilöi joukkoon ruokasooda sekä vehnäjauho ja sekoita tasaiseksi ensin haarukalla ja lopuksi käsin.
    4. Jaa taikina 32 yhtä suureen palaan: jaa taikina ensin kahtia, puolikkaat kahtia, nämä neljäsosat kahtia ja niin edelleen, kunnes sinulla on 32 palaa. Pyöritä taikinapalat palloiksi, joiden läpimitta on n. 3 cm ja aseta uunipelleille siten, että niiden väliin jää hyvin tilaa.
    5. Paista keksejä yksi pelti kerrallaan esilämmitetyn uunin keskitasolla n. 12 minuuttia eli kunnes keksien reunat ovat saaneet pikkuisen väriä.
    6. Kun otat pellin pois uunista, paina heti jokaiseen keksiin napakasti mutta hellästi kolo sopivalla välineellä, kuten snapsilasin pohjalla tai perunasurvimen pienemmällä päällä. (Jos keksit ehtivät jäähtyä, ei niihin voi enää painaa koloa.) Anna keksien jäähtyä.
    7. Täytä keksien kolot jäähtyneellä suolakaramellikastikkeella. Jos keksien reunoissa on paljon halkeamia ja jos kastike on vielä liian lämmintä eli juoksevaa, saattaa kastike yrittää karata valumalla. Laita täytetyt keksit jääkaappiin jähmettymään vähintään puoleksi tunniksi.
    8. Sulata suklaa vesihauteessa tai varovaisesti mikrossa. Levitä suklaa keksien ja karamellikastikkeen päälle. Koristele halutessasi strösseleillä. Anna suklaan jähmettyä jääkaapissa ennen keksien tarjoilua.
    9. Säilytä valmiit keksit mieluiten jääkaapissa ja syö parin päivän sisällä.
    Pakastaminen: Keksit voi pakastaa, mutta karamellikastike saattaa sulamisen yhteydessä erottua. En siis suosittele pakastamista, jos aikomuksena on tarjoilla keksit tärkeässä tilaisuudessa. Anna keksien sulaa rauhassa jääkaapissa vähintään neljän tunnin ajan.
    Paistetut keksit ilman koloa ja kolon kera sekä suolakaramellikastikkeella täytettyinä.
    ↧
    Search

    Helpot biscuitit

    November 29, 2018, 12:08 pm
    $
    0
    0

    Biscuitit ovat lehteviä ja kuohkeita nopeasti valmistuvia leipäsiä, joita perinteisesti syödään esimerkiksi gravyn eli ruskean kastikkeen ja perunamuusin kera. Leivoin niitä ensimmäistä kertaa nyt viikonloppuna, kun kokkailin vähän normaalia isomman aterian pitkän viikonlopun kunniaksi. Resepti biscuiteihin on tekstin lopussa, ja sitä ennen kerron vähän Amerikan kasviperäisten maitotuotteiden valikoimista ja erityisesti siitä, miten ne eroavat Suomen valikoimista.

    Tarjoilin biscuitini perunamuusin, ruskean kastikkeen, paahdetun kukkakaalin ja salaatin kera ja oli oikein makoisaa. Käytin perunamuusissa mantelimaitoa, mutta jos olisin Suomessa, olisin todennäköisesti käyttänyt Oatlyn iKaffea tai jotain monista kaurakermoista. Kaikkia muitakin kasvimaitoja voi tietysti käyttää perunamuusin valmistamiseen. Koska osa kasvimaidoista on miedon makuisia ja vähärasvaisia, niin muusiin on hyvä lisätä suolaa ja margariinia, jos sen maku ei tunnu riittävän. Tietysti myös hyvänmakuiset perunat vaikuttavat siihen, miltä perunamuusi maistuu.

    Amerikkalaiset kasvimaitotuotteet


    Suomen ja Amerikan kasvimaitohyllyt ovat aika erilaiset. Yhteinen piirre niissä on se, että soijamaito on molemmissa vakiintunut tykätty perustuote. Selkeä ero on sitten siinä, mikä on se toinen suosittu kasvimaito. Suomessa se on selvästi kauramaito, ja sen tietää jo siitä, että sitä voi ostaa R-kioskilta. Amerikassa kauramaitoa ei juuri näe missään, ja käsittääkseni suuri osa vegaaneista ei ole sitä koskaan maistanutkaan. Mantelimaito on täällä se selkein soijamaidon kanssa kisaava kasvimaito.

    Suomessa olen kauramaiton suurkuluttaja, mutta Amerikassa perusmaitonani käytän mantelimaitoa. Aika usein täällä kasvimaidot on joko makeutettu tai maustettu vaniljalla, mutta onneksi myös maustamattomia versioita on saatavilla lähes kaikista kaupoista. Juuri eilen söin keksejä ja kylmää mantelimaitoa ja pohdin samalla, että kyllä se pikkuhiljaa alkaa tuntua samalla tavalla omalta maidolta kuin kauramaito Suomessa.


    Miten sitten muut kuin maidot? En tiedä, oletteko huomanneet, että amerikkalaisissa blogeissa ja Youtube-videoissa käytetään tosi paljon kookosmaitoa sekä itsetehtyjä pähkinämaitoja ja -kermoja. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että vegekermoja ei täällä oikeastaan ole. Olen nähnyt tasan yhdessä kaupassa vegaanista ruokakermaa, mutta se jäi hintansa vuoksi hyllyyn: parin desin purkki maksoi noin viisi dollaria. Onneksi itselläni on hyvä tehosekoitin, niin pääsen itsekin tarvittaessa surauttelemaan cashew- ja mantelikermoja ruoanlaittoon. Pitääkin ehkä kokeilla myös kaurakerman valmistamista itse!

    Sähkövatkaimella itse vaahdotettavia kasvikermoja täällä ilmeisesti myydään vain ihan satunnaisesti yksittäisissä kaupoissa, ja omalle tielleni ei niitä ole tupsahtanut kertaakaan. Vegekermavaahdottomuus onkin syy sille, miksi vegaaniresepteissä kermavaahtona käytetään täällä niin usein kookosmaitoa.

    Plantin ja Alpron kätevien vispien sijaan täältä onneksi voi ostaa muunlaisia tuotteita. Kuvan pyöreässä purkissa oleva tuote kulkee mm. nimellä cool whip. Se on vähän niin kuin valmiiksi vaahdotettua kermaa pakasteena. Sitä voi lusikoida purkista suoraan, mutta sen voi myös antaa sulaa jääkaapissa. En ehkä lähtisi itse kuorruttamaan sillä kakkua, mutta esimerkiksi pannareiden, jätskiannoksen ja jääkahvin päälle se sopii hyvin. Cool whip ei ole mikään vegaanierikoisuus, vaan vastaavia eläinperäisiä tuotteita on myynnissä käytännössä kaikissa kaupoissa.

    Toinen vaihtoehto kermavaahdolle ovat pursotuskermat, joita kuvassa on kaksi. Reddi Wip on ehkä yksi isoimmista kermavaahtobrändeistä Amerikassa, sillä heidän tuotteitaan myydään lähes jokaisessa kaupassa. Siksi onkin erityisen hienoa, että juuri he ovat viime kesänä lanseeranneet kaksi vegaanista versiota omasta tuotteestaan. Kun brändi on tuttu, niin vegaaniuteliaat uskaltavat tarttua uuteen purkkiin helpommin kuin johonkin oudompaan tuotteeseen. Olen maistanut näistä kahdesta vasta manteliversiota ja tykkäsin paljon. En kuorruttaisi tosin kakkuja näilläkään, koska näiden vaahto ei ole erityisen kestävää. Jos aion täällä ollessani leipoa kermakakkuja, niin teen varmaan kermavaahdon itse tällä Tuulispään leivontakirjan ohjeella.

    Kuvassa on myös soy creamer -purkki. Se on tuote, jota Suomesta ei löydy, mutta joka on ihan perustuote kaikissa kaupoissa täällä. Vegaanisia coffee creamereita on jopa kymmeniä erilaisia. (Epävegaanisia onkin sitten varmaan satoja.) Ne ovat yleensä tosi makeita ja nimensäkin puolesta niitä käytetään kahvissa. Kuvan Trader Joe'sin soijakahvikerma on kaikista maistamistani vähiten makeaa, eikä sekään ole lähelläkään makeuttamatonta. Oatlyn iKaffea on kyllä välillä ikävä!

    Suomalainen vegejogurttihylly nauraisi itsensä pökerryksiin, jos se näkisi amerikkalaisen vegejogurttihyllyn. Useimmista kaupoista voi toki ostaa vähintään muutamaa vegaanista jogurttia. Isoimmissakin kaupoissa tilanne on kuitenkin se, että valikoima on tosi pieni. En itse ole valitettavasti vielä löytänyt kauhean montaa sellaista jogurttia, joita tekee mieli ostaa uudelleen. Toki makuasiat ovat aina makuasioita ja erityisesti ne ovat tottumiskysymys. Selvästi täällä ihmiset niistä minun mielestäni tylsistä jogurteista tykkäävät, koska niitä valikoimissa jatkuvasti on. Jogurtit ovat useimmiten soija-, manteli- tai kookospohjaisia. Lisäksi on ainakin hernepohjaisia jogurtteja. Lusikoitavien jogurttien lisäksi täällä myydään muutamaa versiota juotavaa jogurttia. Omat jogurttisuosikkini ovat Silk-merkin mansikkasoijajogurtti ja Califia Farmsin juotava mantelipohjainen mansikkajogurtti.

    Jenkkien vegaanijätskivalikoima on toistaiseksi vielä Suomeen verrattuna huikea, mutta Suomi tulee kyllä vauhdilla perässä. Yksittäisiä tuutteja tai puikkoja täällä ei tosin voi ostaa, vaan kaikki myydään monipakkauksissa. Sama pätee käsittääkseni lähes kaikkiin muihinkin kuin vain vegaanisiin jäätelöihin eli yksittäisen jäätelöpuikon voi ostaa käytännössä vain jäätelöautosta. Omia suosikkijätskejäni täällä ovat So Deliciousin cashewpohjainen suklaajäätelö, Kroger-kauppaketjun oman merkin mantelipohjainen pekaanipähkinä-voijäätelö ja Tofutti-merkkiset Puffet-tyyppiset soijajäätelöt.

    Kasvimaitokatsaus päättyy tähän. Seuraavaksi biscuitresepti!


    Biscuitit ovat usein pyöreitä, ja tämänkin ohjeen voi tottakai leikata paloiksi myös muotilla. Tein omat biscuitini kuitenkin kantikkaiksi, koska se säästää aikaa, sillä ylijäämätaikinaa ei tällöin tarvitse kaulita uudelleen. Makuun se ei tietenkään vaikuta. Joissakin biscuitresepteissä taikina taitellaan ja kaulitaan useampia kertoja kuin omassa reseptissäni. Lisäksi osassa reseptejä rasvaa levitetään myös taikinalevyn päälle aina ennen kaulimista. Tapoja on siis monia, mutta tämä oma versioni on niistä helpoimpia.

    Ohje on aika pieni, sillä biscuiteja ei kannata tehdä kerralla koko suvulle, jos koko suku ei ole niitä syömässä. Ne kuivuvat helposti, joten siksi niitä kannattaa tehdä sopiva määrä kerralla syötäväksi. Ohjeen voi siis helposti tuplata tai vaikka tuplatuplata, jos sille on tarvetta. Jos biscuiteja jää yli, ne kannattaa kääriä paperiin sekä pyyhkeeseen ja syödä viimeistään seuraavana päivänä.

    Biscuitit, 8 kpl
    • 4 dl vehnäjauhoja
    • 1 1/2 tl leivinjauhetta 
    • 1 1/2 tl sokeria
    • 1/2 tl suolaa
    • 50 g vegaanista margariinia (jossa rasvaa vähintään 60 %)
    • 1 1/4 dl kaura-, soija- tai muuta kasvimaitoa
    • voiteluun sulatettua margariinia
    1. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, sokeri ja suola. 
    2. Nypi joukkoon kylmä margariini eli nipistele jauhoseosta, kunnes margariini on sekoittunut siihen tasaisesti. Jauhoseoksen kuuluu tuntua edelleen kuivalta ja irtonaiselta. 
    3. Lisää joukkoon kauramaito ja sekoita tasaiseksi mahdollisimman nopeasti. Älä vaivaa taikinaa tai muuten käsittele sitä enempää kuin on ihan pakko, sillä liian lämmin tai liian tiiviiksi sekoitettu taikina ei kohoa uunissa hyvin.
    4. Litistä taikina n. 10 x 14 -senttiseksi ja 2,5 cm paksuiseksi levyksi joko käsin painelemalla tai kaulimella. Taita levy kolminkerroin ja kaulitse se uudelleen n. 10 x 14 -senttiseksi levyksi. Leikkaa levy kahdeksaan yhtä suureen osaan ja aseta palat pohjapuoli alaspäin leivinpaperin päälle uunipellille.
    5. Laita pelti jääkaappiin odottamaan, että uuni lämpiää. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Paista biscuitit esilämmitetyn uunin ylemmällä tasolla n. 15 minuuttia tai kunnes niiden reunat ovat saaneet vähän väriä.
    6. Voitele valmiit biscuitit sulatetulla margariinilla ja tarjoile heti.
    Pakastaminen: Biscuitit voi kyllä pakastaa, mutta ne eivät ole sulatettuina niin hyviä kuin uunituoreina. Valmiiden biscuitien sijaan voit pakastaa biscuitit raakoina. Jäisinä paistetut biscuitit tarvitsevat viitisen minuuttia enemmän aikaa uunissa.
    ↧
    ↧

    Kardemumma-mantelikeksit Tuulispään leivontakirjasta

    December 5, 2018, 9:25 am
    $
    0
    0

    Kardemumma ja mantelit on tuttu yhdistelmä pullien leipojille, mutta niillä saa aikaan myös kivanmakuisia, rapeita keksejä. Tykkään edelleen kaikista Tuulispään leivontakirjan resepteistä, mutta nämä keksit kuuluvat niiden joukkoon, joita tekee aina kerta toisensa jälkeen erityisen paljon mieli. Siksi halusin jakaa reseptin myös täällä blogissa. Kekseissä on melko jouluinen tunnelma, joten ne sopivat oikein hyvin tähän vuodenaikaan. Mikään ei kuitenkaan estä leipomasta näitä myös kesällä!

    Kirja on tällä hetkellä Tuulispään nettikaupasta toistaiseksi loppu, mutta ainakin Adlibris sitä myy. Kirja on hyvä idea joululahjaksi kaikille vegaanileivonnasta kiinnostuneille! 

    Ohjeella tulee kahdeksan isoa keksiä. Jos teet kekseistä pienempiä, lyhennä paistoaikaa minuutilla tai parilla. Jos haluat tehdä keksit gluteenittomina, lue ohjeet reseptin perästä.

    Kardemumma-mantelikeksit, 8 isoa keksiä
    • 75 g vegaanista margariinia (suosittelen tummansinistä Keijua)
    • 1 dl fariinisokeria
    • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
    • 1/4 tl suolaa
    • 1 tl rouhittua kardemummaa
    • 1/2 tl ruokasoodaa
    • 1 1/2 dl vehnäjauhoja
    • 2 dl mantelilastuja*
    1. Jos käytät leivontamargariinia, anna sen pehmentyä ja lämmetä ensin huoneenlämpöiseksi.
    2. Levitä leivinpaperi uunipellille. Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen.
    3. Sekoita margariini, fariinisokeri, vaniljajauhe, suola ja kardemumma haarukalla tasaiseksi. Lisää ruokasooda ja sekoita se hyvin taikinan joukkoon. Lisää vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi mantelilastut ja sekoita tasaiseksi käsin. Mantelilastut voivat sekoitettaessa murskaantua, mutta se ei haittaa.
    4. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja muotoile osat pyöreiksi, halkaisijaltaan kuuden sentin kokoisiksi kekseiksi. Aseta keksit leivinpaperille ja jätä niiden väliin tilaa, sillä ne leviävät paistettaessa.
    5. Paista esilämmitetyn uunin keskitasolla 9–11 minuuttia. Keksit ovat valmiita, kun niiden reunat ovat saaneet hieman väriä. Anna keksien jäähtyä leivinpaperin päällä vähintään viisi minuuttia ennen siirtämistä, sillä ne ovat vastapaistettuina hyvin pehmeitä.
    6. Säilytä keksit ilmatiiviisti joko huoneenlämmössä tai jääkaapissa.
    *Keksit voi tehdä myös mantelirouheesta, mutta mielestäni niihin tulee hauskempi rakenne mantelilastuilla. Lastut asettuvat ikään kuin kerroksittain, jolloin keksin rakenteesta tulee rapsahtelevampi.
      Pakastaminen: Keksit voi pakastaa. 
      Gluteeniton versio: Lisää taikinaan 1 tl vettä ja vaihda vehnäjauhot Viljatuotteen vaaleaan gluteenittomaan jauhoseokseen, johon on lisätty 1/4 tl ksantaania. Toimi muuten samoin kuin ohjeessa.
      ↧

      Suklaavanukas cashewpähkinöistä

      December 10, 2018, 12:36 pm
      $
      0
      0

      Miten olisi ihan uudenlainen tapa tehdä vanukasta? Cashewpähkinöillä on hauska ominaisuus, jota voi hyödyntää vaikkapa vanukkaiden valmistuksessa. Kun niistä itsetehtyä maitoa tai kermaa kuumentaa, se sakenee huomattavasti. Tämä suklaavanukas valmistetaankin ilman perunajauhoja, muita tärkkelyksiä tai hyytelöimisaineita tosi yksinkertaisista aineksista eli pähkinöistä, vedestä, kaakaojauheesta, sokerista, vaniljasta ja ripauksesta suolaa. Perunajauhoissa ja hyytelöimisaineissa ei tietenkään ole mitään vikaa! On vain hauska tehdä vanukasta ilman sellaisia aineita, joita vanukkaisiin usein käytetään. Vanukkaasta ei tule lohkeavaa, mutta se on silti paksua ja ihanan täyteläistä. Täydellinen jälkkäri jollekin joulukuun viikonlopulle!

      Vegaanisia ei maidottomia vanukkaita voi toki ostaa myös valmiina kaupasta. Vegaanituotteet.net-sivustolle on listattu vegevanukkaita. Listalta puuttuu joitakin uusia tuotteita, joita kauppoihin on tullut ihan vastikään. Niitä ja kaikkia muitakin uutuuksia kannattaa aina aika ajoin tsekata saman sivun uutuusosiosta. Tutustu myös Vegaanituotteiden joulusivuun! Sinne on koottu vinkit laatikoista, salaateista, pipareista, taikinoista ja suklaista.

       

      Lue tämä ennen kuin alat valmistaa vanukasta
      • Tarvitset vanukkaan valmistusta varten tehosekoittimen. Jos tehosekoittimesi ei ole erityisen tehokas, kannattaa pähkinöitä liottaa muutaman tunnin ajan runsaassa vedessä ja kaataa liotusvesi pois ennen vanukkaan valmistusta. Jos tehosekoittimesi ei tee pähkinöistä täysin sileää kermaa, siivilöi kerma ennen kuumentamista.
      • Vanukkaassa voi käyttää nesteenä myös kasvimaitoa, kuten kaura-, soija- tai mantelimaitoa. Se tekee vanukkaasta vieläkin täyteläisemmän. Tarvitset silti myös cashewpähkinöitä, jotta vanukkaasta tulee vanukas. Kaupan kasvimaidot (myöskään valmiit cashewmaidot) eivät sakene kuumennettaessa ainakaan riittävästi.
      • Suosittelen käyttämään mahdollisimman tummaa kaakaojauhetta. Esimerkiksi Green & Black -sarjan kaakaojauhe on maultaan tummaa ja täyteläistä mutta silti pehmeää.
      • Fariinisokerin sijaan voit käyttää mitä vain muutakin sokeria tai vaikkapa vaahtera- tai agavesiirappia.


      Valmiin vanukkaan voi jättää koristelematta tai sitten sen voi koristella esimerkiksi murskatuilla ja kokonaisilla cashewpähkinöillä, suklaapaloilla tai vadelmilla.

      Suklaavanukas cashewpähkinöistä, 4 annosta
      • 4 dl cashewpähkinöitä
      • 6 dl vettä (tai kasvimaitoa)
      • 3/4 dl fariinisokeria (tai enemmän)
      • 1 1/4 dl kaakaojauhetta
      • 1/2 tl suolaa
      • 1/2 tl vaniljajauhetta tai 4 tl vaniljasokeria
      1. Mittaa cashewpähkinät ja vesi tehosekoittimeen ja käytä konetta, kunnes pähkinät ovat hienontuneet täysin sileäksi kermaksi. Lisää loput aineet ja sekoita tasaiseksi. Maista seosta ja lisää tarvittaessa sokeria.
      2. Kaada seos kattilaan ja käännä levy päälle. Kuumenna koko ajan vispilällä sekoittaen, kunnes seos kiehahtaa ja paksuuntuu. Seos palaa helposti pohjaan, joten älä unohda sitä yksikseen hellalle.
      3. Kaada vanukas annoskulhoihin ja anna jäähtyä hyvin ennen tarjoilua. Vanukkaan pinnalle voi muodostua tumma kuori. Sen voi estää peittämällä vanukas kelmulla tai ripottelemalla pinnalle sokeria.
      4. Säilytä valmis vanukas jääkaapissa ja syö mieluiten parin päivän sisällä.
      Pakastaminen: Vanukkaan voi todennäköisesti pakastaa, mutta sen rakenne voi sulamisen yhteydessä kärsiä. Jos vanukkaan ainesosat erottuvat, sekoita se tasaiseksi ennen syömistä.

      ↧

      Mustikkakakkuset ja Columbuksen talvi

      December 12, 2018, 5:43 pm
      $
      0
      0

      Amerikassa mustikat tarkoittavat lähes poikkeuksetta pensasmustikoita. Nekin ovat ihan kivoja, mutta eivät vedä vertoja metsämustikoille muussa kuin sotkemisen laadussa. Onneksi metsämustikoita sentään löytyy joistain kaupoista, joten pääsin tekemään näitä pieniä kakkusia. Laitoin mukaan myös kardemummaa, sillä se sopii kivasti yhteen mustikoiden ja joulun ajan kanssa.

      Kakkuset on tehty samalla tavalla kuin monet raakakakut eli ne ovat kiinteitä kookosöljyn ansiosta. Käytin neutraalinmakuista öljyä, koska kylmäpuristettu kookosöljy on omaan makuuni turhan kookoksinen. Kuten raakakakut ja muut vastaavat leivonnaiset ei tämäkään ole mikään terveysherkku, sillä tässä on ihan valtavasti kovaa rasvaa. Onneksi leivonnaisten ei tarvitsekaan olla terveellisiä, sillä yleensä niitä syödään kai ihan vain siksi, että ne maistuvat hyviltä ja niistä tulee hyvä mieli.

      Columbuksen talvi on alkanut

      Tarkkasilmäiset varmaankin huomasivat, että ei ole mustikanvarpu tuossa kakkusen päällä. Koristelin annoksen ruusun oksalla, koska sellainen minulla tuossa ikkunalla talvehtii. Columbuksen talvi on toistaiseksi ollut aika vaihtelevainen. Pari viikkoa sitten täällä oli lunta, viikko sitten lämpötila nousi 15 asteeseen ja tällä hetkellä lämpötila on pikkuisen nollan alapuolella eli lätäköt ovat jäässä, mutta lunta ei näy.

      Samalla kun lämpötilat tippuivat talven puolelle pari kuukautta sitten, katosivat katukuvasta kaikki muut kävellen liikkuvat henkilöt paitsi minä ja satunnaiset koiranulkoiluttajat. Olen oikeasti nähnyt viimeisen parin kuukauden aikana yhden vastaantulijan, joka näytti olevan ihan vain kävelyllä. Kaikkina muina kertoina olen tehnyt päiväkävelyitäni oudon post apocalyptisessa tunnelmassa, koska ketään ei näy missään, jos autoja ei lasketa. Jos sama tapahtuisi Suomessa, se olisi todella outoa. Täällä se on tavallista.

      Taivaalta ovat kadonneet haukat. Kesällä haukat liitelevät taivaalla melkein aina, kun katsoo ikkunasta ulos tai matkustaa autolla jonnekin. Kylmyys on varmaankin saanut niiden saaliseläimet piiloutumaan tarkemmin, joten niiden on pitänyt siirtyä jonnekin, missä ne saavat ruokaa. Myös kaikki muut linnut ovat vähentyneet ja hiljentyneet. Tuntuu, kuin luonto odottaisi jotain.

      Kylmä vuodenaika on vaikuttanut myös omiin tekemisiini. Ei kauheasti tee mieli tutustua vaikkapa eri luontokohteisiin, koska kylmyyden lisäksi pimeä tulee viimeistään kuudelta. Olen alkanut käydä joogatunneilla, ja vaikka en mitään asiasta tajuakaan enkä taivu mihinkään, olen nauttinut siitä suunnattomasti. Käyn myös juoksemassa joko salilla juoksumatolla tai paikallisten suureksi hämmästykseksi ulkona. Käyn myös kävelyillä, vaikka täällä ei sillä tavalla kovin pitkälle pääsekään. Myös paikallisessa pupushelterissä auttaminen on tullut minulle vakituiseksi jutuksi, ja odotan aina viikottaista hetkeä kotia etsivien pupujen seurassa. Koska tammikuussa alkaa taas Vegaanihaaste ja olen mukana sen taustajoukoissa, kulutan aikaani myös sen parissa juoniessa. Lisäksi katson myös paljon elokuvia ja sarjoja sekä teen käsitöitä.

      En ole vielä tympääntynyt talveen, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni odotan kevättä jo joulukuussa. Autottomuuteni vuoksi olen aika jumissa kotona ison osan ajastani, ja koska täällä taloja ei rakenneta samalla tavalla kylmän kestäviksi kuin Suomessa, tuntuu, että palelen turhan usein. En palele ulkona, mutta kotona joudun välillä kääriytymään paksuihin vaatteisiin, jotta pystyn toimimaan. Vaikka olen edelleen sitä mieltä, että matot ajaisivat ihan saman asian kuin täällä niin yleiset kokolattiamatot, olen kuitenkin tosi kiitollinen siitä, että yläkertamme on portaita myöten päällystetty lämpöisellä kokolattiamatolla. Tähän aikaan vuodesta puulattia on aika kalsea tassujen alla.


      Lue tämä ennen kuin alat leipoa!
      • Neuvon tekemään kakkuset muffinssivuokiin. Koska perusmuffinssivuoat ovat sellaisenaan huonosti muodossaan pysyviä, suosittelen käyttämään niiden kanssa muffinssipeltiä. Jos sinulla ei ole peltiä, käytä sellaisia vuokia, jotka eivät leviä, kun niihin kaataa nestemäistä täytettä. Tällaisia vuokia ovat esimerkiksi folio-, kartonki-, silikoni- tai amerikan muffinssivuoat. Jos myös tällaiset vuoat puuttuvat, voit kokeilla laittaa muffinssivuoat esimerkiksi vuokien kokoisiin juomalaseihin, jotka auttavat leivonnaista pysymään muodossaan jähmettymisen aikana.
      • Jos haluat tehdä mustikakkuset nimenomaan raakaversiona, käytä kylmäpuristettua kookosöljyä. Jos öljy on kiinteää ja se pitää sulattaa, tee se vesihauteessa. Kaurahiutaleiden tilalla voi käyttää lisää pähkinöitä.
      • Kardemumman voi huoletta jättää pois, mikäli et inspiroidu jouluisesta makumaailmasta.
      • Jos haluat tehdä kakkusten sijaan kakun, käytä joko n. 16-senttistä irtopohjavuokaa tai tuplaa taikina isompaa vuokaa varten.

      Mustikkakakkuset, 6 kpl

      pohja
      • 1/2 dl kaurahiutaleita
      • 1 dl pekaani- ja saksanpähkinöitä (tai muita pähkinöitä)
      • 1 dl rusinoita
      • 1/4 tl kardemummaa
      • 1/8 tl suolaa
      • tarvittaessa vettä
      mustikkatäyte
      • 3/4 dl cashewpähkinöitä
      • 1 1/2 dl mustikoita
      • 1/2 dl sitruunamehua
      • 1/4 dl agave- tai vaahterasiirappia
      • 1/8 tl vaniljajauhetta tai 1 tl vaniljasokeria
      • hyppysellinen suolaa
      • 1 1/2 dl neutraalinmakuista kookosöljyä (esim. Urtekram)
      1. Mikäli tehosekoittimesi ei ole erityisen tehokas, liota cashewpähkinöitä runsaassa vedessä vähintään kuusi tuntia. Kaada liotusvesi pois. Jos tiedät, että tehosekoittimesi hienontaa pähkinöitä hyvin, voit jättää liotusvaiheen tekemättä.
      2. Aseta muffinssivuoat muffinssipellin koloihin.
      3. Tee ensin pohja. Jauha kaurahiutaleet ja pähkinät tehosekoittimessa. Lisää rusinat, kardemumma ja suola. Käytä konetta pulsseittain, kunnes pohjataikina on vielä vähän murumaista mutta kuitenkin sellaista, joka puristettaessa pysyy koossa. Lisää tarvittaessa tilkka vettä. Jaa pohjataikina muffinssivuokiin ja painele se tasaiseksi kerrokseksi vuokien pohjalle.
      4. Tee seuraavaksi täyte. Mittaa cashewpähkinät, mustikat, sitruunamehu, agavesiirappi, vaniljajauhe ja suola tehosekoittimeen. Käytä konetta, kunnes seos on täysin sileää.
      5. Lämmitä kookosöljy vesihauteessa tai mikrossa juoksevaksi. Kaada kookosöljy tehosekoittimeen ja sekoita, kunnes seos on tasaista. 
      6. Kaada mustikkatäyte pohjien päälle. Laita kakkuset jääkaappiin jähmettymään vähintään neljäksi tunniksi. Irrota paperivuoat ennen tarjoilua. Koristele kakkuset niin halutessasi mustikanvarvuilla ja mustikoilla.
      7. Säilytä kakkuset jääkaapissa.
      Pakastaminen: Kakkuset voi pakastaa. Anna niiden sulaa hitaasti jääkaapissa vähintään kuuden tunnin ajan.
      ↧

      Vaahtokarkkikahvi ja maapähkinävoi-suklaa-kaurakeksit

      December 15, 2018, 9:49 am
      $
      0
      0

      Vaahtokarkkikaakao on jo vanha juttu, mutta mitenkäs jos vaahtokarkkeja laittaisikin kahviin? Minä laitoin ja toimii oikein loistavasti! Vaahtokarkit olivat tietysti liivatteettomia vegevaahtokarkkeja, joita Suomessa voi ostaa esimerkiksi Vegekaupoista. Kahvin kaveriksi tein keksejä, joihin tuli maapähkinävoita, suklaata ja kaurahiutaleita. Kelpasi.

      Yksinkertaisimmillaan tarvitset vaahtokarkkikahviin kahvia ja vegaanisia vaahtokarkkeja. Suosittelen kuitenkin tekemään vaahtokarkkikahvista överiherkun lisäämällä siihen kaikkea muutakin!

      Vaahtokarkkikahvi
      • kahvia (kuumaa tai kylmäuutettua)
      • sokeria tai muuta makeutusta, jos haluat erityisen makeaa kahvia
      • Oatlyn iKaffea tai jotain muuta kasvimaitoa
      • vegaanisia vaahtokarkkeja
      • vegaanista kermavaahtoa (esim. Alpro, Planti, Kaslink tai Schlagfix)
      • vegaanista suklaata pieninä paloina
      1. Valmista kahvi. 
      2. Lisää joukkoon makeutus ja kasvimaito.
      3. Ripottele sekaan vaahtokarkit sekä koristele vegekermavaahdolla ja suklaalla.
      Gluteeniton versio: Vegaaniset vaahtokarkit ovat yleensä gluteenittomia. Kauramaidot sopivat Keliakialiiton mukaan monille keliaakikoille, mutta varmista keliaakikolta itseltään, käyvätkö ne hänelle. Jos eivät käy, käytä esimerkiksi soija- tai mantelimaitoa.

      Soijaton versio: Vegevaahtikset ovat usein myös soijattomia. Käytä maitona esimerkiksi kaura- tai mantelimaitoa ja varmista, että suklaassa ei ole soijalesitiiniä.


      Kuinka kylmäuutettu kahvi tuli elämääni ja miksi se päätyi lopulta mikroon

      Olen tähän saakka aina väittänyt, että en oikeastaan juo kahvia. Se on tätä nykyä täysi vale! Juon kahvia lähes päivittäin. Kun muutin Amerikkaan, ostin yhtenä ensimmäisistä ostoksistani coffee creameria, koska olin aina halunnut tietää, miltä se maistuu. Koska se maistui ihanalta ja koska hotellin aulasta sai mihin aikaan tahansa ilmaiseksi kahvia (myös minulle parhaiten sopivaa kofeiinitonta), tuli kahvinjuomisesta minulle hyvin pian jokapäiväinen tapa.

      Meillä ei ole kahvinkeitintä ja vedenkeittimemme toimii täällä tosi hitaasti, joten omaan asuntoon muuttaessamme päädyin uuttamaan kerralla monen päivän kahvini cold brew -menetelmällä. Yksinkertaisuudessaan siinä sekoitetaan kahvi kylmään veteen ja seoksen annetaan lillua huoneenlämmössä vuorokauden ajan. Tämän jälkeen kahvi suodatetaan ja säilytetään jääkaapissa.

      Omassa kylmäuutoksessani on kaksi desilitraa kahvia ja noin puolitoista litraa vettä, mutta kaikenlaisia muitakin suhteita kylmäuuttelijat käyttävät eli ei kannata uskoa täysin minua. Kahvin määrä riippuu tietysti kahvin vahvuudesta ja siitä, mistä sen juoja tykkää.

      Kylmäuutettu kahvi on juuri minulle sopiva juttu, koska olen aina tykännyt erityisesti kylmistä kahvijuomista. Yleensä juon kahvin coffee creamerin kanssa, mutta silloin tällöin teen herkkukahveja pakasteena myytävän vegaanisen vispin ja siirappilorauksen kera. Nyttemmin olen alkanut lisätä kahviin myös vaahtokarkkeja.

      Sanokoot kahviasiantuntijat mitä tahansa, niin olen ilmojen viilennyttyä alkanut lämmittää cold brew -kahvini mikrossa. Minulle se toimii.


      Jos etsit sellaista peruskeksiohjetta, jossa ei ole mitään elämää suurempaa. Kunhan on semmoinen perushyvä keksi. Tässä se saattaisi olla. Toisin sanoen nämä keksit ovat sellaisia kivoja peruskeksejä, jotka eivät ole liian makeita ja joissa suklaahiput, kaurahiutaleet ja maapähkinävoi tuovat hauskoja erilaisia suutuntumia.

      Maapähkinävoi-suklaa-kaurakeksit, 16 kpl
      • 50 g vegaanista margariinia (rasvapitoisuus vähintään 60 %)
      • 1 dl sileää maapähkinävoita
      • 1 dl fariinisokeria
      • 2 rkl vettä
      • 1/4 tl suolaa
      • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
      • 1/2 tl ruokasoodaa
      • 1 1/2 dl vehnäjauhoja
      • 1 dl kaurahiutaleita 
      • 75 g vegaanista suklaata
      1. Levitä leivinpaperi uunipellille ja laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen.
      2. Sekoita pehmeä margariini, maapähkinävoi, fariinisokeri, vesi, suola ja vaniljajauhe haarukalla tasaiseksi. Sekoita joukkoon ruokasooda. Lisää vehnäjauhot sekä kaurahiutaleet ja sekoita tasaiseksi tarvittaessa käsin. Lisää vielä lopuksi pieniksi paloiksi leikattu suklaa.
      3. Jaa taikina kuuteentoista yhtä suureen osaan. Jaa taikina puoliksi, puolikkaat puoliksi ja niin edelleen, kunnes sinulla on kuusitoista palaa. Muotoile taikinapalat halkaisijaltaan noin viisisenttisiksi kekseiksi ja aseta ne leivinpaperille. Jätä niiden väliin tilaa.
      4. Paista esilämmitetyn uunin keskitasolla n. 13 minuuttia tai kunnes keksien reunat ovat saaneet vähän väriä. Anna keksien jäähtyä viisi minuuttia leivinpaperin päällä ennen niiden siirtämistä, sillä ne ovat vastapaistettuina hyvin pehmeitä, mutta kiinteytyvät jäähtyessään.
      5. Säilytä valmiit keksit ilmatiiviisti huoneenlämmössä tai jääkaapissa.
      Pakastaminen: Keksit voi pakastaa.
      Gluteeniton versio: En ole kokeillut muuttaa ohjetta gluteenittomaksi eli en voi taata onnistumista, mutta tällä ohjeella onnistuvat useimmat muut vastaavat keksit. Vaihda vehnäjauhot Viljatuotteen vaaleaan gluteenittomaan jauhoseokseen, johon on sekoitettu 1/4 tl ksantaania. Käytä gluteenittomia puhdaskaurahiutaleita.

      Soijaton versio: Varmista, että suklaassa ei ole soijalesitiiniä.
      ↧
      ↧

      Ihana pekaanikakku

      December 18, 2018, 7:03 pm
      $
      0
      0

      Pekaanipähkinät ovat ehdottomasti omia lempipähkinöitäni, ja vaahterasiirappi puolestaan parhain makeutusasia maailmassa. Yhdessä ne maistuvat taivaalliselle. Tein niistä tehosekoittimella tahmeaa kuorrutetta, jonka maustoin suolalla ja levitin vaniljaisen kakkupohjan päälle. Sain ehkä aikaan uuden lempileivonnaiseni. Aion kohta istahtaa kakkupalan kera sohvalle ja ihastella joulukuustani.

      Joulukuusi

      Halusin tänä vuonna koristella joulukuusen. Edellisen kerran olen tehnyt sen, kun asuin vielä kotona eli se ei todellakaan ole kuulunut omiin jouluperinteisiini. Jotenkin sitä vain tänä vuonna tuli olo, että haluan sellaisen olohuoneeseeni. Luulen, että se johtuu siitä, että elän tällä hetkellä vähän niin kuin kahden kulttuurin välissä kuulumatta täysin kumpaankaan. Suomi on liian kaukana, että se olisi konkreettinen osa elämääni päivittäin. Amerikka taas tulee varmasti olemaan jatkossakin paikka, jonka kaikkia ulottuvuuksia en vain käsitä enkä edes osaa ajatella. Koska sekä Suomessa että Amerikassa joulukuusi kuuluu monen ihmisen joulun ajan perinteisiin, se tuntui minullekin eräänlaiselta ankkurilta.

      Jos miettii keskivertosuomalaista joulukuusta (millaista ei tietenkään ole olemassakaan) ja vertaa sitä amerikkalaiseen joulupuukulttuuriin, eroja on aika paljon. Amerikkalainen joulupuu näyttää omaan silmääni muhkealta ja isolta, kun taas suomalaiset joulukuuset ovat usein hentoja, vakaita ja hiljaisia. Olen jonkin verran katsellut myös kauppojen muovipuuvalikoimaa. Puiden joukossa on kaikenlaisia värejä ja materiaaleja, vilkkuvia valoja ja tekolunta. Ehkä erikoisimmat näkemäni joulupuut olivat tällaisia päättömiä ja kädettömiä ihmishahmoja.


      Omasta kuusestani tuli kauhean söpö! Sen oksilla on muun muassa kenguru, jääkarhu, Han Solo sekä Millennium Falcon. Kuuseni ilahduttaa minua joka kerta, kun sen näen.




      Kuusiuutiset päättyvät tähän ja nyt voi alkaa leipoa.

      Lue tämä ensin!
      • Kokeilin tällä kertaa paistaa kakun siten, että laitoin sen kylmään uuniin. Testasin, kohoaako kakku näin tasaisemmin. Tästä huolimatta kakusta tuli vähän kukkulamainen, mutta minua se ei haittaa. Voit toki halutessasi paistaa kakun myös esilämmitetyssä uunissa, mutta paistoaika voi tällöin olla eri.
      • Etikan tarkoituksena on tehostaa nostatusaineiden vaikutusta. Kakku onnistuu varmasti myös ilman etikkaa.
      • Jos haluat erityisen herkullista kuorrutetta, paahda pähkinöitä ensin kuivalla paistinpannulla koko ajan sekoittaen, kunnes niistä irtoaa paahtunut mutta ei palanut aromi.
      • Kakusta tulee keskeltä noin viisi senttiä korkea ja reunoilta tätä matalampi. Kakun voi leikata kahtia ja täyttää. Jos etsit nimenomaan täytekakkureseptiä, suosittelen tätä vaaleaa kakkupohjaa.
      • Jos käytät ohjeessa mainittua suurempaa vuokaa, tulee kakusta litteämpi ja se paistuu nopeammin. Jos vuokasi on pienempi, kakusta tulee korkeampi ja sen paistoaika pitenee.

      Pekaanikakku, 10 palaa

      pohja
      • 3 dl kaura-, soija- tai muuta kasvimaitoa
      • 3/4 dl miedonmakuista öljyä (esim. tavallinen rypsiöljy)
      • 1 tl omena- tai valkoviinietikkaa
      • 2 dl sokeria
      • 1/2 tl suolaa
      • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
      • 4 dl vehnäjauhoja
      • 1 1/2 tl leivinjauhetta
      • 1/2 tl ruokasoodaa
      kuorrute
      • 2 dl (n. 85 g) pekaanipähkinöitä (+ lisää koristeluun)
      • 3/4 dl vaahterasiirappia
      • 1/4 tl suolaa
      • 1 rkl vettä
      1. Rasvaa ja jauhota n. 24-senttinen irtopohjavuoka tai muu vastaavankokoinen vuoka.
      2. Sekoita kauramaito, öljy, etikka, sokeri, suola ja vaniljajauhe. Siivilöi toiseen kulhoon vehnäjauhot, leivinjauhe sekä ruokasooda ja sekoita. Lisää jauhot nesteiden sekaan ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja laita se uuniin keskitasolle. 
      3. Käännä uuni päälle 190 asteeseen ja tarkkaile, milloin uuni ilmoittaa olevansa kuuma. Aloita ajan mittaaminen, kun uuni on kuuma. Paista kakkua n. 30 minuuttia tai kunnes siihen työnnetty tikku tulee ulos puhtaana. 
      4. Anna valmiin kakun jäähtyä vuoassa kymmenen minuuttia ja irrota se sitten. Painele kakkuun n. 20 reikää sormella (varo polttamasta itseäsi!) tai turvallisemmin kauhan varrella. Anna kakun jäähtyä kokonaan.
      5. Valmista kuorrute. Hienonna ensin pähkinät tehosekoittimessa. Lisää vaahterasiirappi, suola sekä vesi ja käytä konetta, kunnes kuorrute on mahdollisimman sileää. Pysäytä tehosekoitin tarvittaessa ja kaavi reunoille nousseet pähkinämurut takaisin terien lähelle.
      6. Kuorruta kakku siten, että täytä ensin kolot. Levitä loppu täyte kakun pinnalle. Koristele kakku lopuksi pähkinöillä.
      7. Säilytä valmis kakku jääkaapissa. 
      Pakastaminen: Kakun voi pakastaa, mutta kuorrute voi vähän kärsiä sulatuksesta. Anna kakun sulaa mieluiten hitaasti yön yli jääkaapissa.

      ↧

      Mehevä maustekakku

      December 19, 2018, 3:38 pm
      $
      0
      0

      Minulta toivottiin Instagramissa maustekakkureseptiä, joten kävin tuumasta toimeen. Kakusta tuli mehevä ja sopivasti joulun makuinen. Käytin kakun yhtenä ainesosana soijajogurttia eli tämä on myös vegaaninen versio piimäkakusta. Kakun voi tehdä myös kokonaan soijattomana käyttämällä soijajogurtin tilalla kaurajogurttia.

      Lue tämä ensin!
      • Käytin maustekaappini sisällön vuoksi mausteina ainoastaan kanelia ja kardemummaa ja niitäkin aika maltillisesti. Kakkuun sopivat taatusti myös neilikka, inkivääri ja maustepippuri. Jos oikein innostuu, voi taikinan sekaan lisätä myös raastettua appelsiininkuorta.
      • Oma kakkuvuokani oli tasan litran vetoinen ja kakku mahtui siihen aivan täsmällisesti. Jos taikina olisi ollut puolikin desilitraa isompi, olisi uunini pohjalla ollut raaputettavaa palanutta maustekakkua. Jos käytät pientä vuokaa, suosittelen tarkistamaan sen koon.

      Mehevä maustekakku, 14 palaa
      • 2 dl kaura-, soija- tai muuta kasvimaitoa
      • 1 1/2 dl maustamatonta soija- tai kaurajogurttia (tai kauragraichea)
      • 1 1/2 dl sokeria
      • 2 tl kanelia
      • 1 tl kardemummaa
      • 1/2 tl suolaa
      • 100 g sulatettua vegaanista margariinia (tai 3/4 dl miedonmakuista öljyä)
      • 3 dl vehnäjauhoja
      • 1 tl leivinjauhetta
      • 1 tl ruokasoodaa
      kuorrute
      • 1 rkl appelsiinimehua
      • n. 2 1/2 dl tomusokeria
      • 1/8 tl vaniljajauhetta tai 1 tl vaniljasokeria
      • hyppysellinen suolaa
      1. Rasvaa ja (korppu)jauhota vähintään litran vetoinen rengasvuoka. Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen.
      2. Sekoita kauramaito, soijajogurtti, sokeri, kaneli, kardemumma, suola ja sulatettu margariini. Siivilöi vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda toiseen kulhoon ja sekoita ne. Lisää jauhoseos nesteiden joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan.
      3. Paista esilämmitetyn uunin keskitasolla n. 50 minuuttia tai kunnes kakkuun työnnetty tikku tulee ulos puhtaana. Anna kakun jäähtyä vähintään kymmenen minuuttia ennen sen kumoamista. Anna kakun jäähtyä kokonaan ennen kuorruttamista.
      4. Sekoita kuorrutteen kaikki ainekset keskenään. Kuorrutteen on tarkoitus olla sen verran paksua, että se ei valu valtoimenaan mutta kuitenkin sen verran löysää, että sitä on helppo levittää kakun pinnalle. Lisää tomusokeria, jos kuorrute tuntuu liian löysältä. Jos kuorrute on liian paksua, lisää pieni tilkka nestettä.
      5. Valuta kuorrute pieninä noroina tai levitä se kakun pinnalle. Koristele lopuksi niin halutessasi siivilöimällä kanelia ja ripottelemalla raastettua appelsiininkuorta kakun pinnalle.
      6. Säilytä kakku ilmatiiviisti joko huoneenlämmössä tai jääkaapissa.
      Pakastaminen: Kakun voi pakastaa.
      Soijaton versio: Jätä soijapohjaiset kasvimaitotuotteet käyttämättä ja valitse niiden tilalle esimerkiksi kaura- tai mantelimaitoa ja kaurajogurttia.

      ↧
      Search

      Purtavaa illanistujaisiin

      December 27, 2018, 1:46 pm
      $
      0
      0

      Lyttyperunoita täyteläisellä pähkinäkastikkeella, rapeita yrtti-tomaattileipiä sekä marinoitua avokadoa mustikoilla? Joo! Tämä on tosi hyvä setti vähän fiinimpää pubiruokaa vaikkapa uudenvuoden juhliin.

      Reseptit on julkaistu alunperin Huili-lehdessä, jonka viimeinen numero ilmestyi nyt joulukuussa. Oli ilo olla mukana tekemässä Huilille reseptejä melkein kolmen vuoden ajan. Olen aidosti harmissani siitä, että lehti ei enää ilmesty, sillä Huili oli ihana hyvänmielen maailmanparannuslehti.


      Alkupalalajitelma neljälle


      Cashewkastike
      • 1 1/2 dl cashewpähkinöitä (+vettä liottamiseen)
      • 1 dl vettä
      • 2 rkl sitruunamehua (n. puolikkaan sitruunan mehu)
      • 2 rkl ravintohiivahiutaleita
      • 1/8 tl suolaa
      • 1/8 tl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa
      1. Mittaa cashewpähkinät kulhoon ja peitä ne runsaalla vedellä. Anna pähkinöiden liota 1–6 tunnin ajan. (Liotusaika riippuu siitä, miten tehokas tehosekoitin sinulla on.) Kaada liotusvesi pois.
      2. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja käytä konetta, kunnes kastike on mahdollisimman tasaista. Pysäytä tehosekoitin tarvittaessa ja kaavi kannun reunoille jäänyt massa alemmas. Lisää myös vähän vettä tarvittaessa. (Jos joudut lisäämään niin paljon vettä, että kastikkeesta tulee mielestäsi liian löysää, ei kastike ole silti pilalla. Kaada kastike kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Cashewpähkinä saostaa kastikkeen paksuksi. Tällä tavoin valmistetun kastikkeen voi tarjoilla joko kuumana tai jäähtyneenä.)
      3. Tarjoile lyttyperunoiden kastikkeena, muuhun dippaamiseen tai vaikkapa pastan kera. Säilytä jääkaapissa ja käytä viiden päivän kuluessa.
      Vinkki: Ravinto- eli oluthiivahiutaleet maistuvat juustoisen pähkinäiselle ja korostavat ruoan muita makuja. Niitä voi ostaa monista eko- ja erikoisruokakaupoista sekä marketeista. Tämä resepti onnistuu toki myös ilman ravintohiivahiutaleita, jos niitä ei ole saatavilla. Kastikkeen makuja voi myös muokata loputtomasti. Kokeile esimerkiksi valkosipulia, yrttejä, chiliä tai savupaprikaa.

      Lyttyperunat
      • 400 g mahdollisimman pieniä perunoita
      • 1 rkl öljyä
      • 1/8 tl tai maun mukaan suolaa
      • 2 rkl tuoretta tai 1/2 tl kuivattua tilliä
      1. Pese perunat hyvin ja keitä ne kypsiksi kuorineen.
      2. Levitä leivinpaperi uunipellille tai öljyä uunivuoka kevyesti.
      3. Aseta perunat pellille/vuokaan siten, että perunoiden väliin jää muutama sentti tilaa. Litistä perunoita napakasti mutta silti hellästi juomalasin pohjalla tai muulla sopivalla välineellä.
      4. Sivele öljy perunoiden pintaan. Ripottele pinnalle suola ja tilli.
      5. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 20 minuuttia tai kunnes perunat ovat saaneet kauniin värin.
      6. Tarjoile heti.
      Marinoitu avokado
      • 2 pientä kypsää avokadoa
      • 1 rkl öljyä
      • 1 rkl sitruunamehua
      • 1/2 tl agavesiirappia tai sokeria
      • 1/8 tl suolaa
      • 1 pieni valkosipulin kynsi hienonnettuna
      • 1 1/2 dl pensasmustikoita
      1. Leikkaa avokadot pieniksi kuutioiksi.
      2. Sekoita öljy, sitruunamehu, agavesiirappi, suola ja valkosipuli. Sekoita kastike avokadon sekaan. Anna avokadon marinoitua vähintään puolen tunnin ajan.
      3. Lisää mustikat ja sekoita varoen.
      4. Tarjoile heti. Säilytä jääkaapissa.
      Vinkki: Voit käyttää myös metsämustikoita, mutta ne ovat sotkuisempia kuin pensasmustikat. Jos käytät pakastettuja mustikoita, anna niiden sulaa huoneenlämmössä. Jos haluat salaatista mahdollisimman siistin näköisen, anna mustikoiden sulaa siivilässä, jotta ylimääräinen mehu valuu pois.

      Tomaatti-yrttileipäset
      • 200 g vaaleaa leipää (esim. patonkia)
      • 3 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
      • 1/4 tl suolaa
      • 2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
      • 1 tl kuivattua basilikaa
      • 1 tl kuivattua oreganoa
      • 1/2 tl kuivattua timjamia
      • 2 tomaattia
      1. Leikkaa leipä siivuiksi ja tarvittaessa vielä siivut parin suupalan kokoisiksi paloiksi.
      2. Sekoita öljy, suola, valkosipuli sekä yrtit. Sivele seos leipäpalojen pinnalle pullasudilla.
      3. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 10 minuuttia tai kunnes leipäpalat ovat saaneet kauniin värin. Tarkkaile leipiä ja varo, etteivät ne pala tai kuivetu liikaa!
      4. Leikkaa tomaatti pieniksi kuutioiksi. Lusikoi kuutiot valmiiden leipäpalojen päälle.
      5. Tarjoile heti.
      Vinkki: Voit käyttää mitä vain muitakin suosikkiyrttejäsi, kuten persiljaa tai hienonnettua rosmariinia. Kuivattujen yrttien sijaan voit käyttää myös tuoreita yrttejä, mutta niitä kannattaa laittaa kolminkertainen määrä kuivattuihin verrattuna.
      ↧

      Tuulispään kuppikakut Vegemessuilla!

      January 25, 2019, 10:14 am
      $
      0
      0

      Tänä viikonloppuna Helsingin Kaapelitehtaalla ovat jälleen vuorossa odotetut Vegemessut! En pääse itse logistisista syistä eli väärällä mantereella asumisesta johtuen paikalle, mutta olen kuitenkin hengessä mukana ja auttanut etänä Eläinsuojelukeskus Tuulispään kuppikakkupisteen järkkäilyissä. Tuulispään ständillä on tänäkin vuonna tarjolla villattomien sukkien, korujen sekä monien muiden söpöjen ja hyödyllisten tukituotteiden lisäksi herkullisia kuppikakkuja. Ne ovat kaikki tietysti vegaanisia ja niiden tuotto menee kokonaisuudessaan Tuulispään eläinasukkaiden hyväksi.



      Löydät reseptit sekä kuppikakkupohjille että kuorrutteille tästä vuoden takaisesta kirjoituksesta. Kirjoituksessa kerron myös siitä, miltä tuntui leipoa ja kuorruttaa 1 400 kuppikakkua!

      Ekan kuvan tähti on ihana Nunnu-härkä, joka on asunut Tuulispäässä kesästä 2014 lähtien. Menussa mainittu Pikku Puhuri on Tuulispään oma pieni kahvila-kioski, joka on auki kesäisin, kun Tuulispäässä on vierailupäiviä. Jos haluat Tuulispäähän tapaamaan Nunnua ja muita asukkaita sekä nauttimaan Pikku Puhurin herkuista, kannattaa laittaa Tuulispään Facebook-sivu seurantaan, sillä sieltä saat nopeiten tiedon tulevista vierailupäivistä.
      ↧
      ↧

      Jääkaappikaverit

      February 4, 2019, 1:53 pm
      $
      0
      0

      Jääkaappini oveen on muuttanut asumaan söpöjä jääkaappikavereita! Kaverijoukkoon kuuluvat mm. lehtikaali, inkivääri, lanttu, tofu ja paprika. Kaverusten tarkoituksena on sekä auttaa ruokalistan suunnittelussa että helpottaa ruokahävikin vähentämisessä. Lisäksi ne ovat tietysti hassu sisustuselementti.



      Miten jääkaappikavereita käytetään?

      Jääkaappikaverit toimivat yksinkertaisesti siten, että jääkaappini ovessa on koreja, joihin laitan aina ne kaverit, joita kullakin hetkellä jääkaapissani on. Kun jokin tuote loppuu tai on tosi vähissä, siirrän kyseisen kaverin erilliseen koriin. Kun toimin näin, ei se lanttu ehkä unohdukaan sinne vihanneslokeron perälle tai perunoiden alle livahtanut inkivääri jää käyttämättä. Jääkaapin oveen vilkaisemalla voin myös helpommin miettiä päivän syömisiä. Loppuneiden tuotteiden korista voi puolestaan kurkata, tarvitseeko kaupasta tuoda jotain.


      Kaveruutta ei tietenkään tarvitse rajoittaa pelkästään jääkaappiin. Kunhan saan jääkaappikaveriprojektin valmiiksi, ajattelin virkata ainakin ranskiksen, mustikan ja herneen pakastimen oveen. Koska näitä on tosi hauska tehdä, niin voi olla, että tulee virkattua paljon muutakin. Tähän mennessä suosikkini näistä ovat ehdottomasti hieman pelokas mutta silti urhea tofu sekä ylisuojeleva lehtikaali. Ne ovat myös oikeassa elämässä suosikkejani.


      Mistä ohjeet?

      Virkkasin jääkaappikaverit osittain netistä löytyviä ohjeita soveltaen ja suurimmalta osin ihan vain omasta päästäni. Mikään näistä ei ollut erityisen vaikea tehdä, eli kun pääsee vähän jyvälle siitä, miten virkataan palloja ja pötkylöitä, tiedon soveltaminen erilaisiin kasviksiin helpottuu. Jos virkkaaminen ei ole kauhean tuttua, niin Youtubesta voi katsella hyviä ohjevideoita, joilla pääsee alkuun.



      Entä jos ei tykkää virkata?

      Jääkaappikaveri-ideaa voi tietysti soveltaa monilla tavoilla.
      • Kasvikset voi neuloa tai ommella, jos ei tykkää virkkaamisesta. 
      • Ne voi myös tehdä soodataikinasta tai muista muovailtavista massoista.
      • Kasvikset voi tietysti myös piirtää paperille, pahville tai puulevylle tai vaihtoehtoisesti tulostaa kuvina. Kuvat voi laminoida tai jättää laminoimatta.
      • Yksinkertaisimmillaan kasvisten nimet voi kirjoittaa paperilapuille ja kiinnittää sinitarralla tai teipillä.
      • Lelukaupat myyvät muovisia, puisia ja tekstiileistä tehtyjä lelukasviksia, joita voi myös käyttää jääkaappikavereina. Kirpputoreiltakin voi löytää tähän sopivia juttuja.
      • Käytin jääkaappikavereiden silminä niin sanottuja turvasilmiä, jotka ovat tosi nopeita ja käteviä kiinnittää. Silmiksi käyvät tietysti myös napit, helmet ja virkatut silmät. Jääkaappikavereilla ei tietenkään tarvitse olla silmiä lainkaan, jos ei halua.
      • Omat jääkaappikaverini asustavat magneeteilla kiinnitetyissä koreissa jääkaapin ovessa, mutta ne voivat tietysti asua myös jääkaapin vieressä tai päällä ihan tavallisessa korissa. Niihin voi myös kuumaliimata magneetin tai keksiä jonkin muun kiinnitystavan, kuten vaikkapa narun, jossa jääkaappikaverit riippuvat pyykkipojilla kiinnitettyinä.


      Tällä hetkellä jääkaappimme näyttää tältä. Pitää ehkä hankkia lisää koreja...

      ↧

      Viiden raaka-aineen vegaaninen mansikkavispi sekä sitruuna-unikonsiemenkakku

      February 9, 2019, 9:28 am
      $
      0
      0

      Mansikoista, cashewpähkinöistä, kookosöljystä, sokerista ja vaniljasta syntyy ihana vispi! Sitä voi käyttää kakkujen ja muiden leivonnaisten kuorruttamiseen, täyttämiseen ja koristeluun tai lusikoida vaikkapa näiden helppojen amerikkalaisten pannukakkujen päälle. Tein vispille kaveriksi sitruunaisen unikonsiemenkakun ja koristelin kaiken vielä mansikoilla sekä karhunvatukoilla. Kakku toimii kuivakakkuna myös ihan sellaisenaan.

      Vegaanisia vaahtoutuvia vispejä voi tietysti Suomessa ostaa ihan tavallisista ruokakaupoistakin, joten mitään pakkoa vispin valmistamiseen itse ei ole. Olen kirjoittanut kauppojen valmisvispeistä tähän postaukseen, jossa annan myös vinkkejä niiden käyttöön.

      Päädyin itsetehdyn vispin valmistamiseen siitä syystä, että Amerikassa ei myydä ainakaan erityisen yleisesti vaahdotettavaa vegaanista kermaa. Siitä johtuu se, että niin usein amerikkalaisissa resepteissä kermavaahto valmistetaan kookosmaidon jähmettyneestä osasta. Se on mielestäni tosi hyvä vaihtoehto myös, mutta se ei pidä muotoaan kauhean hyvin toisin kuin tämä itsetehty mansikkavispi.

      Vispiä voi tehdä myös ilman mansikoita tällä ohjeella.


      Vispi valmistuu kätevästi tehosekoittimella, kunhan tehosekoitin on sen verran tehokas, että sillä saa hienonnettua muutakin kuin banaaneja. En siis suosittele tätä reseptiä niille kaikkein köykäisimmille laitteille, jotta et riko tehosekoitintasi.

      Mansikkavispiä voi pursottaa ja se pitää tosi hyvin muotonsa. Koska vispi saattaa vähän tummua ja kuivua reunoiltaan, en suosittele leivonnaisen koristelua kauhean pitkää aikaa ennen leivonnaisen tarjoilua.

      Suosittelen käyttämään neutraalinmakuista kookosöljyä kylmäpuristetun sijaan. Jos pidät kookoksen mausta, voit tietysti käyttää myös kylmäpuristettua kookosöljyä. En ole testannut, miten resepti toimii kookosrasvalla (eli sillä munkinpaistorasvalla), mutta uskoisin, että sekin hätätapauksessa käy. Koska kookosöljyn tilavuus muuttuu sen mukaan, onko se juoksevaa vai kiinteää, kannattaa kookosöljy tarkistusmitata, kun se on sulatettu.

      Mansikkavispi, n. 4 dl valmista vaahdotettua vispiä
      • 1 dl cashewpähkinöitä
      • 2 1/2 dl mansikoita (= n. 170 g kokonaisia mansikoita tai 2 dl mansikkasosetta)
      • 2 rkl sokeria (tai maun mukaan)
      • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
      • 1 1/2 dl juoksevaa kookosöljyä (sulata vesihauteessa tai mikrossa, jos öljy kiinteää)
      1. Liota cashewpähkinöitä runsaassa vedessä vähintään neljä tuntia. Kaada liotusvesi pois. (Jos käytössäsi on erityisen tehokas tehosekoitin eli ns. high speed blender, cashewpähkinöitä ei tarvitse erikseen liottaa.)
      2. Soseuta mansikat tehosekoittimessa ja lisää niiden joukkoon liotetut pähkinät, sokeri ja vanilja. Käytä laitetta, kunnes massa on täysin sileää.
      3. Lisää viimeisenä joukkoon kookosöljy ja sekoita tasaiseksi.
      4. Kaada seos kannelliseen astiaan ja laita jääkaappiin jähmettymään vähintään neljäksi tunniksi. Seos on valmis vaahdotettavaksi, kun se on täysin kylmää ja jähmettynyt.
      5. Vaahdota vispi sähkövatkaimella mahdollisimman kuohkeaksi ja käytä täytteenä, kuorrutteena tai koristeluun. Säilytä valmis vispi jääkaapissa.
      Pakastaminen: En ole kokeillut vispin pakastamista, mutta sitä voi todennäköisesti pakastaa, kunhan sen antaa sulaa rauhassa jääkaapissa yön yli.
      Käytin mansikkavispin tämän sitruuna-unikonsiemenkakun koristeluun, ja siitä riitti juurikin kakun pinnalle. Jos haluat käyttää vispiä myös täytteeksi, kannattaa resepti tuplata. Leikkasin kakun kolmeen osaan, kostutin yhteensä desilitralla sitruunamehu-sokeri-vesiseosta ja laitoin väliin vähän mansikkahilloa ja mansikoita.

      Sitruuna-unikonsiemenkakku, 10 palaa
      • 2 tl raastettua sitruunan kuorta
      • 1/2 dl sitruunamehua (n. 1 sitruuna)
      • 3/4 dl miedonmakuista öljyä (esim. tavallinen rypsiöljy)
      • 2 1/2 dl kaura-, soija- tai muuta kasvimaitoa
      • 2 dl sokeria
      • 1/2 tl suolaa
      • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
      • 2 rkl unikonsiemeniä
      • 5 dl vehnäjauhoja
      • 2 tl leivinjauhetta
      • 1 tl ruokasoodaa
      1. Rasvaa ja korppujauhota kakkuvuoka, jonka tilavuus on vähintään 1 1/4 litra. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
      2. Sekoita sitruunankuori, sitruunamehu, öljy, kauramaito, sokeri, suola, vanilja sekä unikonsiemenet. Siivilöi ensin toiseen kulhoon vehnäjauhot, leivinjauhe sekä ruokasooda ja sekoita ne. Lisää jauhot nesteiden sekaan ja sekoita tasaiseksi. Levitä taikina vuokaan tasaiseksi kerrokseksi.
      3. Paista esilämmitetyn uunin keskitasolla n. 45 minuuttia eli kunnes kakku on saanut kauniin ruskean värin ja siihen työnnetty tikku tulee ulos puhtaana. (Kakun paistoaika riippuu vuoan koosta eli mitä korkeampana kerroksena taikina vuoassa on, sitä pidempään kakkua pitää paistaa ja toisinpäin.)
      4. Anna kakun jäähtyä vuoassa kymmenen minuuttia ennen kumoamista. Jos aiot täyttää tai koristella kakun, anna sen jäähtyä täysin. 
      5. Säilytä valmis kakku ilmatiiviisti huoneenlämmössä tai mieluiten jääkaapissa.
      Pakastaminen: Kakun voi pakastaa. Jos pakastat kakun täytettynä tai kuorrutettuna, sen ulkonäkö voi vähän kärsiä sulatuksesta eli anna kakun sulaa hitaasti mieluiten jääkaapissa.
      ↧

      Cinnamon rolls

      February 25, 2019, 10:58 am
      $
      0
      0

      Cinnamon roll on vähän niin kuin amerikkalainen versio korvapuustista – paitsi että se on ihan eri leivonnainen. Molemmissa on kyllä hiivalla nostatettu pullataikina, kanelia ja rullailua, mutta lopputulos on ihan erilainen. En osaa laittaa cinnamon rollseja ja korvapuusteja paremmuusjärjestykseen, eikä onneksi tarvitsekaan, sillä molemmat ovat ihania. Jos nämä kuitenkin pitäisi laittaa makeusjärjestykseen, niin cinnamon rollsit kyllä voittavat sen kisan kirkkaasti!

      Näistä pullista tulee tosi isoja, sellaisia täytetyn reissumiehen kokoisia. Mielestäni paras tapa syödä cinnamon rollseja on repiä pullaspiraalia pikkuhiljaa auki ja haukkailla siitä pieniä paloja.

      Cinnamon roll -taikinassa on enemmän rasvaa ja sokeria, jolloin sen rakenteesta tulee erilainen kuin perinteisestä Suomi-pullataikinasta. Amerikkalaispullataikinassa ei ole myöskään yleensä kardemummaa, vaan sen sijaan täällä laitetaan pullataikinaan yleensä vaniljaa.

      Jos kaipaat vinkkejä pullien erikoisruokavalioistamisiin, olen listannut muunto-ohjeita reseptin perään.

      Cinnamon rolls, 16 kpl
      taikina
      • 2 1/2 dl kaura-, soija-, manteli- tai muuta kasvimaitoa
      • 25 g tuorehiivaa tai 1 pss kuivahiivaa
      • 1 1/4 dl sokeria
      • 150 g vegaanista margariinia sulatettuna (rasvapitoisuus on vähintään 60 %)
      • 1 tl kanelia
      • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
      • n. 10 dl vehnäjauhoja
      • 1 tl suolaa
      täyte
      • 100 g vegaanista margariinia (pehmeänä)
      • 2 dl fariinisokeria
      • 2 rkl kanelia
      kuorrute
      • 50 g vegaanista margariinia (pehmeänä)
      • 1/4 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria
      • hyppysellinen suolaa
      • 3 dl tomusokeria
      • 1 tl kasvimaitoa
      1. Valmista ensin taikina. Lämmitä kasvimaito kädenlämpöiseksi ja liota siihen hiiva. (Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä vesi n. 42-asteiseksi. Voit liottaa hiivan nesteeseen tai sekoittaa sen ensin pieneen määrään jauhoja.) Lisää joukkoon sokeri, margariini, kaneli, vanilja sekä puolet vehnäjauhoista. Sekoita tasaiseksi. Lisää suola. Jatka taikinan sekoittamista käsin vaivaamalla ja lisää niin paljon vehnäjauhoja, että saat aikaa kimmoisan taikinan, joka ei enää tartu sormiin. Jauhojen laadusta ja omasta vaivaustyylistäsi riippuu, miten paljon jauhoja lopulta tarvitset. Vaivaa taikinaa viitisen minuuttia. Peitä se sitten liinalla ja anna sen kohota kaksinkertaiseksi noin puolen tunnin ajan.
      2. Valmista täyte sekoittamalla kaikki ainekset yhteen haarukalla. Jos täyte tuntuu liian löysältä ja valuvaiselta, sekoita sen joukkoon pari ruokalusikallista vehnäjauhoja.
      3. Levitä leivinpaperi suurehkoon vuokaan, joka on kooltaan n. 30 x 40 senttiä. Jos rutistat leivinpaperin ensin ihan mytyksi, se on helpompi saada paikoilleen. (Jos sinulla ei ole isoa vuokaa, voit laittaa cinnamon rollsit myös ihan uunipellille, ja se ei vaikuta makuun, vaan pelkästään siihen, miltä rullat lopulta näyttävät.)
      4. Kaulitse taikina noin puolisenttiä paksuksi, n. 35 x 45 -senttiseksi levyksi jauhotetulla alustalla. Levitä täyte taikinalevyn päälle tasaiseksi kerrokseksi. Jätä reunoille kuitenkin pari senttiä tyhjää ilman täytettä. Rullaa levy napakasti ja leikkaa se kuuteentoista yhtä isoon osaan. (Tämä käy helpoiten siten, että jaa rulla ensin puoliksi, puolikkaat puoliksi ja niin edelleen, kunnes paloja on yhteensä kuusitoista.)
      5. Aseta rullat vuokaan kyljelleen ja jätä niiden väliin viitisen senttiä tilaa. Muotoile rullat tarvittaessa pyöreämmiksi ja nipistä rullan reuna kiinni, jotta se ei paistamisen aikana aukea. Anna rullien kohota vielä puolisen tuntia.
      6. Anna uunin kuumentua 175 asteeseen. Paista rullia uunin keskitasolla, kunnes ne ovat saaneet kauniin värin eli uunista riippuen 25–35 minuuttia.
      7. Valmista kuorrute sekoittamalla kaikki ainekset tasaiseksi tahnaksi. Tahna saa jäädä vähän löysäksi. Levitä kuorrute pullien päälle, kun ne ovat vielä pikkuisen lämpimiä.
      8. Säilytä valmiit pullat esimerkiksi paperipussissa tuplaleivinliinaan käärittynä, jotta ne eivät kuivu. (Muovipussissa niistä saattaa tulla vähän sitkaita.) Pullat kannattaa syödä parin päivän sisällä valmistumisesta.
      Pakastaminen: Pullat voi pakastaa joko kuorrutettuina tai ilman kuorrutetta. Sulata pullat rauhassa jääkaapissa useamman tunnin ajan tai huoneenlämmössä noin tunnin ajan.

      Erikoisemmat ruokavaliot 

      Resepti on automaattisesti maidoton, munaton ja laktoositon, koska se on vegaaninen. Ohje on sellaisenaan myös pähkinätön.
      • Soijaton: Käytä nesteenä kaura-, manteli- tai muuta soijatonta kasvimaitoa. 
      • Gluteeniton: En ole tehnyt reseptiä gluteenittomana, mutta jos tarvitset gluteenittoman vaihtoehdon, kokeile pullataikinana tätä gluteenitonta reseptiä. Jätä kardemumma pois ja vaihda sen tilalle vaniljaa. Lisää rasvan ja sokerin määrää. Saatat joutua lisäämään myös jauhojen määrää.
      • Palmuöljytön: Käytä margariinina Keiju 3-öljyä-margariinia tai jotain vegaanista pullomargariinia.
      ↧
      Viewing all 299 articles
      Browse latest View live
      Search